Joudu kevääni!
| Joudu kevääni! Kirjoittanut B. F. Salonen |
- Tuossa niityt, kummut, kukkulat,
- Lammit, laaksot, seudut rakkahat!
- Täällä hetket herttaisimmat,
- Aamut vietin armahimmat
- Kevätpäivän kerjetessä
- Kultaisen.
- Sydän virkein virkovasta,
- Luonto kauniin kasvavasta,
- Tuoksu tuorein puhjetessa
- Kukkasen.
- Riemuten ilmojen korkeuteen
- Lentävi leivonen kirkkauteen!
- Käki kukkuu. Nukkapäisen
- Nurmen poikki polvinen
- Rientää puhdas puronen
- Luokse lammin välkkyväisen.
- Tuoss’ on selkä sata saarineen,
- Niemineen ja sulo salmineen!
- Lemmen aamun alkaessa,
- Päivän kullan koittaessa
- Yli seljän siintäväisen
- Soutelin.
- Kevätluonto loistavainen,
- Päivä kirkas hohtavainen,
- Katse neidon lempiväisen
- Kirkkahin. – –
- Lahdella lapsien laulelevan
- Kuulen ja paimenten soittelevan!
- Elinkaaren korkeutta
- Veden kalvo kuvastaa,
- Ilman ranta heijastaa
- Luonnon kaiken kauneutta.
- Ihmeenkumma! Ovi aukenee,
- Oven suussa usma uhkuilee!
- Liisa tulee lumisena,
- Kantaa puita kuuliaisena, –
- Panee vaan kuin pakkasella
- Lämmitä.
- Eikö jäässä ikkunani?
- Huu! On vilu ruumiissani!
- Saapi säällä tämmöisellä
- Väristä!
- Ulkona tuulevi, tuiskuelee,
- Nurkissa pakkanen paukkaelee.
- Kevät kaunis! Olla taisit
- Kurjan mielen kuvitus,
- Huolissani huovitus.
- Kohta jälleen tulla saisit!
bs [B. F. Salonen].