Joutsen (Forsman)

Joutsen. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Reunalta ruskopilvien

Niin taivaan-tyynnä vaan

Joelle joutsen laskihen,

Suv’-illall’ laulamaan.

Suloa lauloi Pohjolan,

Sen taivast’ iloisaa,

Kuin päivä siell’ ei muistakaan

Suv’-öisin uinahtaa.

Kuin varjot siell’ on viileät

All’ leppäin, koivujen,

Ja lahdet kuullan-kiiltävät,

Ja laine vilpoinen.

Kuink’ autuus siell’ on armahin

Kultaansa armastaa,

Sielt’ uskoisuus on syntyisin

Ja sinne halajaa.

Näin lainehelta laineellen

Sen kiitosvirsi soi;

Ja puolisonsa rinnallen

Pian hiipi, lauloi noin:

Kyll’ enpä eloin unelmaa

Näe vuosisadottain –

Mutt’ Pohjan aalloill’ armastaa,

Sen suvell’ laulaa sain.

Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.