Juhannuksen alla

Juhannuksen alla. Kirjoittanut Juhani Siljo

Haukka liiteli, laateli

Lapin vaaran yllä.

Olipa taivaalla tilaa sille

ja maassa saalista kyllä.

Käki katseli, kuunteli

oksalla hongankelon.

Kukahti, vaikeni, taivaalle tähyi

vaiheilla kaihon ja pelon:

»Haukalle kaikki on kotipihaa,

maa ja taivas ja ilmanpieli,

iskee maasta itselleen

kaiken, mitä ei jättää mieli.

Unta vainko on suvi mulle,

Kotikaihoa Lapin mailla –?

Mut, ah, muutosta aavistan:

haukanretkiä huolta vailla..

Kevään mentyä, kerrotaanhan –

käkeen muuttuvi haukan mieli,

kukunta siltä ja kaihot jää,

koti on maa, koti ilmanpieli!»

– –

Haukka saalista iski ja söi.

vaaralla huutain pitkään.

Kukahti käki, – ei auttaneet

viel’ aavistukset mitkään.

Lähde: Siljo, J. 1919: Selvään veteen: runoja ja tunnuslauseita . Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.