Juhannus laulu

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juhannus laulu.
(Lausuttu Terijoen Nuorisoseuran kesäjuhlassa 24 p. kesäkuuta 1903).
Kirjoittanut Vilkku Joukahainen


Mitä laulan?[muokkaa]

Oi Herra, suo’os mun laulullein
se oikea juhannus henki,
niin että se aattehet innostais
ja sielut ja sydämet liekkiin sais,
kuin vanhain laulujen henki!
Ja mistä, mistä ma laulaisin
kun ilon on laulujen loppu?
Mitä sävel se vielä nyt kantaa vois
ja riemun ja onnen toivoja lois,
kun tuska on toivojen loppu!
Se sävel suuri on elämän
pyhä, puhdas ja ihana usko;
Se serkku on henkien taivaisten
ja ystävä kurjien vaivaisten
ja Luojan ja luotujen usko!

Elämän uskoa.[muokkaa]

Yks maailmassa usko on ikuinen,
joka maat sekä taivahat täyttää.
Sen uskon sä tiedät ja tunnet sen:
se maassa on, tuikkeessa tähtien;
Se henkii metsissä, kevät’öissä
ja kiehuu ja kuohuu vetten vöissä;
Se voimia parhaita työhön käyttää
ja ihmeitä yhäti uusia näyttää.
– Se suuri on: elämän usko.
Se usko se ihmisen usko on,
se hyttysen lentimin kantaa,
Se henki on maan, sekä auringon,
sen valta ja voima on verraton,
sen merkki on taivahan hohtehissa
ja syvällä maan-alan uumenista;
Se heikolle toivoa voittohon antaa;
Sen turvissa hukkuva etsivi rantaa.
– Niin suuri on elämän usko!
Se usko se tarmona toimien lie
ja elämän itkujen voitto.
– Vai miksi on ihmisen toivoon tie,
ja mielikin, miksi, se päivään vie;
ja sielu, miks etsivi ikuisuutta
ja muodon ja aattehen ihanuutta;
ja miksi on päivällä lasku ja koitto
ja ihmislapsella laulu ja soitto?
– Niin vaatii elämän usko.
Mi voima sen lentoa innostaa
surun synkän syksymielen,
kun taivas on kolkko ja musta maa
ja sydän jo kuumakin kylmäksi saa;
kun kansat toistensa töitä itkee
ja vääryys toivojen taimet kitkee;
kun kohtalo säälitön kytkee kielen
ja temppelin tahrivi pihtipielen?
– Se voima on elämän usko!
Oi, ihminen, uskalla elämään
ja elämän antajan voimaan! –
Ja maasi se nousevi itsestään
ja kansasi kahleet murtavi jään,
ja Suomesi muuttuu onnen maaksi
ja elämän taistelu riemukkaaksi.
Oi, ihminen, uskalla elämän voimaan
sun Luojasi luomaan ja aateloimaan:
– Se suuri on, ihana usko!

Vilkku Joukahainen.


Lähde: Työmies 1.7.1903.