Julistus, sisältävä määräyksiä, jotka ovat yhteydessä Suomen Vankeinhoito-hallituksen perustamisen kanssa
Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 3.5.1881/13.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: että, sittekuin johtosääntö Vankeinhoito-hallitukselle Suomessa 25 p:nä viimekulunutta Tammikuuta Armossa on vahvistettu, olemme Me katsoneet tarpeelliseksi ulosantaa seuraavat yhteydessä sen kanssa olevat määräykset.
Vankeinhoito-hallituksen perustaminen ei tee mitään muutosta niissä säännöksissä, joiden mukaan Kuvernöörit ovat velvolliset pitämään paikallista peräänkatsontaa ja hoitoa siitä, että vankihuoneille ja vankeinhoidolle säädettyä järjestystä noudatetaan, kuin myöskin että taloutta läänin- ja kihlakunnan-vankihuoneissa oikein hoidetaan sekä vanginkuljetusta ylläpidetään.
Kuvernöörien tulee myöskin olla Vankeinhoito-hallitukselle avullisina huutokauppain toimittamisessa ja kontrahtien tekemisessä tarpeitten hankkimisista vankihuoneisin sekä antaa Vankeinhoito-hallitukselle muuta tarpeellista virka-apua, kuin myöskin niinkuin ennen tutkia ja vahvistaa niitä sopimuksia vanginkuljetuksesta ja vankeinhoidosta maalla, joita Kihlakunnan-oikeuksissa tehdään.
Sen ohessa on yhä edelleen voimassa, mitä tätä ennen on säädetty tavarankatsastusten toimittamisesta vankeus- ja ojennuslaitoksissa, kuitenkin niin, että ne toimituskirjat, jotka näistä toimituksista tehdään, ovat Vankeinhoito-hallitukselle lähetettävät.
Vankeinhoidon kustannusten suorittamiseksi määräävät Kuvernöörit, Vankeinhoito-hallituksen tilauksista ja osoituksista, valtiovaroista lääninränttereissä maksettavaksi tarpeellisia määriä vankeus- ja ojennuslaitosten johtajille tahi päällysmiehille, jotka sitä vastaan ovat velvolliset ränttereihin, valtiovarastolle hyväksi, sisäänmaksamaan säästyneen tulon vankien töistä ja mitä näihin laitoksiin muuten rahassa saattaa sisään tulla.
Lääninränttereistä nostettujen rahain käyttämisestä ja niitten tulojen ylöskannosta, jotka vankien töistä tahi muuten maan vankeinhoito-laitoksista Kruunulle tulevat, pitää johtajain ja päällysmiesten asianomaisesti tiliä tekemän, sillä tavoin kuin joko määrätty on taikka vastedes säädetyksi tulee; ja ovat kaikki nämät tilinteot, ennen Maaliskuun kuluttua lähinnä tilinteko-vuoden lopun jälkeen, Vankeinhoito-hallitukselle sisäänlähetettävät, siellä tarkastuksen tapahduttua vuoden päätilin laatimisessa käytettäväksi ja siihen liitettäväksi.
Vanginkuljetuksesta, sikäli kuin maalaiskunnat sitä toimittavat, pitää korvaus niinkuin tähän asti ulosmaksettaman Kruununvoudeilta, jotka tähän tarpeesen, tilauksesta Kuvernöörien luona, saavat valtiovaroja edeltäkäsin tarvittavaan määrään. Kruununvoutien tulee kuitenkin, ennenkuin ulosmakso tapahtuu, tutkia, ovatko vanginkuljettajain luettelot vankikyydistä ja trahtamentista numeron suhteen oikeat. Jos silloin virheitä niissä tulisi ilmi taikka maksonlaskua muuten havaittaisiin epäluulon-alaiseksi, pidätetään niitä jaksoja luettelossa vastaava määrä, joita katsotaan tarvittavan likemmin tarkastaa siksi kuin tämmöinen tarkastus Vankeinhoito-hallituksessa on tapahtunut.
Likempää tarkastusta varten pitää luettelot ynnä Kruununvoutien niistä tekemät yhteenvedot, jotka sarakkeissa sisältävät mitä kukin vanginkuljettaja on kyytirahaksi ja trahtamentiksi vaatinut ja Kruununvoudilta saanut sekä mitä hänellä vielä on saatavana, kuin myöskin vanginkuljettajain todisteet ja kuitit nostetuista varoista Kuvernöörin toimesta, ennen Helmikuun keskiväliä kunkin vuoden loputtua lähetettämän Vankeinhoito-hallitukselle, joka, niin pian kuin tilien tarkastus siellä on ehtinyt tapahtua, antaa Kuvernöörille kussakin läänissä tiedoksi, mitenkä luettelojen tarkastus on päättynyt ja minkä korvausmäärän Vankeinhoito-hallitus on hyväksynyt kullekin vanginkuljettajalle maksettavaksi. Ollen Kuvernöörien asiana sen mukaan teettää loppusuoritukset vanginkuljettajain kanssa ja tilikirjoissa kuitata ulosmaksettavaksi hyväksytty määrä.
Jotta menoja vanginkuljetuksesta ja vankitrahtamentista saataisiin tarpeenmukaisesti tarkastetuksi, ovat kaikki ne viranomaiset ja virkamiehet, jotka vanginkuljetuksesta Kruunun kustannuksella antavat passituksia, velvolliset kukin kohdastansa näistä passituksista pitämään luetteloa, johon pannaan: passituksen numero vuodelta; sen antopäivä; sen tahi niitten henkilöin nimi, jotka ovat passitetut; paikkakunta, jonne passitus on annettu; kuljetustapa ja hevosten lukumäärä, viimemainittu siinä tapauksessa, ettei rautatietä tahi merikuljetusta käytetä; sekä muistutuksia, onko kruunun- tahi vahtipalvelija seurannut muassa taikka muuta erinomaista tapahtunut tahi perästäpäin tiedoksi tullut. Lääninhallituksissa merkitään eri listoihin ne vangit, jotka kuljetettaissa ovat karanneet tahi kuolleet.
Näistä luetteloista pitää asianomaisten virkaedesvastauksen ja vahingonkorvaus-velvollisuuden uhalla vuosittain ennen Tammikuun kuluttua, itsekunkin, edelliseltä vuodelta antaa otteita ja ne läänin Kuvernöörille toimittaa. Sieltä lähetetään sisääntulleet luettelot ynnä otteitten kanssa kaikkien Lääninhallituksessa ulosannettuin passitusten luettelosta sekä karanneitten ja kuolleitten kuljetusvankien muistoonpano-listasta, ennen seuraavan Helmikuun keskiväliä, Vankeinhoito-hallitukselle, jossa niitä sitte, vanginkuljettaja-luetteloja sekä muita tilejä vankien kuljetuksen ja ruoassapidon kustannuksesta kuljetuksen aikana tarkastettaissa, edellämainittua tarkoitusta varten käytetään.
33 §:ssä Kunink. päätöksessä yhteisen kansan valituksiin 17 p:ltä Elokuuta 1762 säädetty vanginkuljettaja-luettelojen julkilukeminen kihlakunnan-käräjissä on tästedes lakkaava. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 3 p:nä Toukokuuta 1881.