Julistus asukkaiden aseiden pois keräämisestä

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

28. (16.) toukokuuta 1808[muokkaa]

[Kreivi Buxhoevdenin julistus, että yhteisen kansan hengenrangaistuksen uhalla tulee jättää luotansa kaikki sota-aseet.]

Julistus.[muokkaa]

Koska Keisarin Majestätin Armeja otti sisälle tämän maan, maxettin sen elatuxen tarpeet furasi, transportit eli wetämiset, ja kowimman rangaistuxen haastolla tuli yhteinen Kansa hengen ja omaisuden puolesta täydellisesti suojelluxi, että Kansa, niinkuin walistetut Maan wiljeljät, ei ottanet osaa sodasa. Siinä uskosa, että Kansa, tundein omaa totista parastansa, aina edespäin olis ainoastansa työtä tehnyt peldonsa pälle ja mitä siihen tulee, ei käsketty myöskän, niinkuin Sodasa tawallinen on, pois ottamaan Sota-aseita, waan yhteinen Kansa sai pitää Gewarinsa, Pistolinsa ja muita sota aseita. Mutta sitte kuin usiammat pahanilkiset, ymmärtämättömästi joutilat pahantekiät, wastoin kaikkea toiwoa, owat tainet wjetellä Talonpoikia, aseilla warustettuna ryöwämään niitä, jotka jauhoja wetiwät, karkamaan niiden päälle, ja myöskin murhamaan niitä, jotka heille warjelluxexi annetut olit, ja niinkuin metzäryöwärit karkamaan Hänen Keisarillisen Majestätinsä Officerein, Kurirein ja Maan-Asuwitten päälle, jotka laillisilla matkoillansa olit, niin owat nämät onnettomasti wietellyt wialliset tullet osittain kuoliaxi ammutuxi osittain hirtetyxi, ja senkaldaisten julmain tapausten estämisexi, waatii yhteinen rauha ja wakuus, että kaikki yhteisen Kansan tykönä löytywäiset Gewärit, Pistolit ja muut Sota-aset Kohdastansa kootan Pitäjäin Kirkkoin tykönä, Keisarin Sota-Päämjehildä wastan-otettaa ja kätkettää. Pitäjän mjehet walitzewat siis wissit miehet, joidenga läsnä ollesa Nimismjes kirjoittaa ylös kaikki Pitäjän mjesten Gewärit, Pistolit ja muut Sota-aseet, josta kirjoituxesta kopia annetan Pitäjän mjehille, ja toinen Maanherrain kautta lähetetän Minulle. Nimismjes panee myös merkin, jonga kautta nämät Sota-aset muiden Pitäjäin Sota-aseista eroitetan, sitte kuin jokainen omistaja pomerkillänsä eli muulla tawalla on merkinnyt omansa, että itzekukin, koska yhteinen rauhallisus ja tywendö saldii niitä takaisin annettaa, sais omansa, kuin hän nyt tyköänsä ulos andanut on.

Ne jotka ei kahdexan päiwän sisälle, sitte kuin tämä Asetus Saarnastuoleilla julistettu on, ole tyköänsä poisandanet Gewärinsä, Pistolinsa eli muita Sotaaseitansa, ei ainoastansa wedä sakkoa Wiisikymmendä Rikintalaria Waldakunnan Welkasedeleisä, jokaitzen Gewärin, Pistoli-parin eli muun sotaasen edestä, jonga he owat tykönänsä pitänet, (josta puoli osa tygölangee hänelle, joka asian edesandaa ja bewisaa, ja jonga nimi ei ilmoitetta) mutta ne tulewat myöskin pidetyxi kapinan nostajina, jotka ilman säästämistä, Sota-Lakein jälken, rangaistan pois hengeldä, ja tulewat asianhaarain jälken, taikka hirtetyxi, taikka kuoliaxi ammutuxi. Ne wiallisten Waimot, lailliseen ikään tullet Lapset, Sukulaiset ja Kylänmjehet, joilla on ollut tjeto senkaldaisesta wiasta eli rikoxesta, wetäwät ylitzensä edellämainitun rangaistuxen. Jos usiammat yhteisestä Kansasta soweisit keskenänsä ej edesanda Sota-aseita, yhden eli toisen syyn tähden, niillä itzensä warustaisit, eli eteensä ottaisit jotakin, kuin johdataisi yhteisen rauhallisuden ja wakuuden kukistamisexi, niin pois otetan heildä kaikki heidän omaisudensa, heidän kotonsa poldetan ylös, ja heidän Waimonsa ja Lapsensa syöstän wiheliäisyteen, jonga edestä he ainoastans syyttäkön niitä, jotka turhaan ja peränajattelemattomasti owat ollet syy tainkaldaiseen kauhiaan onnettomuteen.

Erinomattain on Kruunun Palweljoille, yhdenkaldaisella edeswastauxella, kowimmasti päällepandu, että, kaikella murhenpidolla kuin mahdollinen on, peräänkysyä ja etziä niitä, jotka yhteistä tywendötä wastan jotakin eteensä ottawat, niinkuin heitä myöskin käsketän wiallisten kiiniotamisen kautta estämään heitä pahuttansa harjottamasta, ja kohta Maanherroille sitä ilmoittamaan, ja siinä siwusa likimäiselle Sotapäämjehelle tjetä andamaan, joka andaa Sotawäkee tarpellisexi awuxi, ja parhan jälken edesautaa, että tywendö, rauhallisus ja yhteinen wakuus tulis tallelle pidetyxi. Turusa s. 16/28 p. Touko-Kuusa 1808.

Greiwi BUXHOEVDEN.

[Teoksesta Kustavi Grotenfelt [1861–1928]: Suomenkielisiä historiallisia asiakirjoja Ruotsin vallan ajalta (vuosilta 1548–1809), Helsinki 1912.]