Käelle (Favén)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Käelle.

Kirjoittanut August Favén


Mi on ääni, jonka kuulen
Hongikossa kaikuvan?
Se on tervehdys, mä luulen,
Ystävämme annahan,
Kaiku käen kukunnan.
Niin se onki, onpa varmaan!
Tuttuhan se varsin on.
Se on iloääni armaan,
Toivottumme suosikon,
Mi jo lensi lehtohon.
Terve tultuasi tänne
Käki kulta, kaunonen!
Pois on talvi, elämämme
Armahamp’ on, tunnen sen,
Sinä kun toit keväimen.
Talven kylmät lumivuoret
Päivän silmä sulatti.
Lehdikot ja norot nuoret
Uudistuvat uusiksi,
Kukkusi kun kaikuvi.
Kuku käki riemuellen,
Kuku meille iloksi,
Kultastasi suositellen,
Keväimemme suloksi
Kaikukohon kukkusi!

A[ugust]. F[av]–én.


Lähde: Tampereen Sanomat 21.5.1879.