Kävi maantiellä tanssi (Weijola)

Kävi maantiellä tanssi. Kirjoittanut Gustaf Fröding

Kävi maantiellä tanssi, ol’ lauvantai-ilta,

Soi nauru ja soitto sen seutuvilta,

Oli hih, oli huh, oli hei!

Ja pelmanni Niilosen soi vetopeli,

Tuon hupsujen hupsun, mi kaikkein on veli,

Hei heisuli, heisuli, vei!

Oli tanssissa Takkulan uhkea Lotta,

Hän on sorja ja viini, mut köyhä kuin rotta,

Hän reipas ja veikeä on.

Oli Kirstikin kulkija rohkea, hurja,

Oli Kalselan Riitta ja Malviina kurja,

Hupa Liisakin Kantiomon.

Oli Topsalan Kusti ja Pietari Nasta,

Nepä heilakka poikia tanssissa vasta

Kyliin tyttöjä nostelemaan.

Oli torppari Matti ja Mustolan renki

Ja rekryytti Pyssy ja Paltainenki

Ja räätäli Autiomaan.

Oli heillä kuin liekkejä vaatteissansa,

Kuin sirkkaset hyppeli Pekkalan kansa,

Kivet, anturat vaan salamoi.

Ja liepehet lensi ja liinaset leiskui

Ja lettiä leijui ja helmoja heiskui,

Peli vinkui ja vonkui ja soi.

Pajupehkoissa, lehdoissa, leppien alla

Kävi nyt puhe lemmekäs kuiskaamalla

Ja hälveni pensaikkoon.

Ja louhikko kangas se leikistä raikui,

Ja soitimen naurusta metsiköt kaikui.

– Jos huolit sä, tässä mä oon!

Ja kirkkahat tähdet ne taivaalla loisti,

Kuvat tuikkivat tyynehen pintaansa toisti

Sydänlammikko pienoinen.

Oli tuoksua hurmaavaa apilaissa,

Havutuoksua hulmusi männikkömaissa

Yli seutujen leijaillen.

Repo yhtyi soittohon riemuisahan,

Huu! huuteli huuhkain laulantahan,

Sitä huomattu, kuultu nyt ei.

Huu! toisteli kaikukin tuntureihin

Ja vastasi Niilosen heisuliveihin

Hei, heisuli, heisuli, vei!

Lähde: Fröding, Gustaf 1895: Valittuja runoja: kokoelmista ”Guitarr och Dragharmonika”, ”Nya Dikter” ja ”Räggler å Paschaser”. Suomentanut Yrjö Weijola. Tarkastanut ja lyhyellä luonteenkuvauksella varustanut Kasimir Leino. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.