Köyhän koti

Köyhän koti. Kirjoittanut Antti Rytkönen

Käki se kukkuu kuusikossa

ja mieli on surevainen,

heilini maailman kulkija on

ja itse olen samallainen.

Mut tule sinä tyttönen kuitenkin;

jos liityttäiskin yhteen,

niin ehkäpä syksyllä korjaisimme

me pellosta pienen lyhteen.

Karu on korpi ja kuiva on kangas,

mut minkäpäs sille taitaa,

parempi on koti köyhäkin

kuin maailmanrannan laita.

Ja koti se koti on köyhänkin,

jos vaikka petäjää purtais,

ja vaikkapa joskus hallakin

se mieheltä mielen murtais.

Mut mitä niistä huolista huomisista,

ei ne nyt mieltä paina,

muu jos loppuu, niin rakkautta riittää

ja sitä sitä riittää aina.

Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.