Kaarina Maununtytär

Wikiaineisto
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaarina Maununtytär.
F. M. Franzén’ilta.
Kirjoittanut Frans Mikael Franzén


Oi koito mökeistäni matalista,
Miss’ elo oil niin tyyntä, rauhallista,
Kuin huipuill’ huimaaville jouduinkin,
Miss’ onni peittyy jyrypilvihin.
Mi ilo asunnoissain alhaisissa!
Mi pelko hovin kultakerroksissa,
Kuin puhtautein poistuvan jo näin!
Oi lapsuuden sä ylkä-ystäväin!
Tok’ armas aarre mulle sijaan suotiin,
Kun kuninkaani puolisoks’ mä luotiin
Ja rauhoittaa sain synkkää sydäntään
Ja valvoella unenhetkiään.
Niin muutin mökeistäni hovihinsa,
Vaan kahleisin jo vaihtui purpurinsa.
Mä vangistossa häntä hoitaa sain;
Jos ois’ hän haudassakin rinnallain!
Vaan kova käsky hänen veljeltänsä
Sai hänet kärsimähän yksinänsä
Ja poikasemme mieron tielle loi,
Mi hädin tuskin hälle haudan soi.
Tok’ onnen oikuista jo vihdoin tässä
Maan hellän helmass’ olen lepäämässä.
Ja moni kyynel juoksee, muistuttain
Viel’ avuistain ja elinvaiheistain.

(T[yk]–o. [Hagman])


Lähde: Hämeen Sanomat 5.2.1879.