Kadulla

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kadulla.

Kirjoittanut Irene Mendelin


Käy katua vaivoin poika
Niin kalvas ja kuihtunut.
Iloton on silmien katse –
Mist’ oisi hän iloinnut?
Hän raukka on raajarikko,
Jalat rampana molemmat,
Ja vartalo, posket valjut
Ne näljästä kertovat,
Niin arkana auvoisilta
Hän almua anovi –
Ja vaatia vaikka voisi,
Hän pyytävi nöyrästi.
Oi, että se pyyntö kuuluis
Ja tunkisi sydämmiin
Ja lempeä herättäisi
Se veljihin kärsiviin!
Mut penseä, kylm’ on mailma,
Niin kylmä ja itsekäs;
Oi lapsonen – ei se huoli,
Vaikk’ kuolisit nälkähäs.
Laps’ raukkani, ken sa lienet,
Kova kohtalos liian on:
Elo pitkä on kenties sulla
Ja – synkeä, iloton.


Lähde: Irene 1893: Koivikossa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.