Kaipaus (Forsman)

Kaipaus. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Nyt metsäss’ ei oo oksaakaan,

Mill’ lehtiverho ois.

Nyt talvi vaan on valloillaan,

Kun karkas suvi pois.

Ah! ulkon’ ompi talvi, niin

Sisällä myöskin vaan;

Jos kulkis maihin äärimpiin,

Sen kohtais ainiaan.

Jos lämpenis, maa vihertäis,

Ja päiv’ ois kirkkahin,

Yht’ autioksi, kylmäks’ jäis

Poveni kumminkin.

Kevääni oi! en riemuas

Saa nähdä uudestaan;

Aurinko syömmen, haudastas

Et koita milloinkaan.

Mun sielun’ sun ol’, tunteen’ sun,

Eloni elämäs.

Nyt yksin kaipuu viel’ on mun,

Muut veit sä mennessäs.

Mull’ lieden eessä hauskint’ on

Nyt muistot entiset,

Kun hiipuessa hiilikon

Loppuupi askaret.

Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.