Kaipaus (Gottlund)

Kaipaus. (Paimenlaulu, lyhennetty.) Kirjoittanut Carl Axel Gottlund

    Missä lienee

  Neitoseni,

Tyttö rukka, kaunoiseni!

  Kun ei kuulla

  Lehmän luulla

Tuolla pullittavan suolla!

  Kuule kultain,

  Kun ma huudan,

Tyttö rukka, kaunis tyttö!

  Mielen hauto,

  Mielen kautto,

Mielen vietto, nuori neito!

    Etkös enää

  Tule tänne,

Sinun poikas poveen lennä?

  Muistan äsken

  Kahdenkesken

Kuin istuimme kukkain keskell’

  Neitoseni

  Sylissäni

Pitelin, ja vieressäni;

  Kuiskuttelin,

  Muiskuttelin,

Muinoisia muistuttelin.

    Pientarilla

  Pienoisilla

Usein oltiin leikkisillä;

  Lepikossa,

  Lehdikossa

Usein käytiin karpalossa.

  Talvisella

  Tanterella

Lennätimme hevosella,

  Mäkilöillä

  Rekilöillä

Sekä päivill’ että öillä.

    Aiat muuttuu,

  Päivät puuttuu,

Miehen mieli yksin juuttuu.

  Nyt ma laitan

  Laivat, taitan

Rosohonkia salossa;

  Nyt mä kaivan

  Suot, ja raivaan

Rumamurtoja palossa.

  Ruoat, leivät

  Mielein veivät, (ääni kaukana)

»Kahdet kuiten rakkaat jäivät».

    Mitä kuulen? (ääni)

  »Tulen, tulen!»

Täss’ on taikaus mä luulen.

  Kuka siellä? – (ääni lähempänä)

  »Vielä, vielä

Yksi ystävä on tiellä».

  Korvat että

  Silmät pettää,

Peloittaapi koko mehtä! –

  »Tuo on multa».

  Tuo on sulta! –

»Poika rukka!» – Tyttö kulta!

Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.