Kaks lasta oltiin, lapsi

20. Kaks lasta oltiin, lapsi Kirjoittanut Heinrich Heine

Kaks lasta oltiin, lapsi,

Kaks pientä, rattoisaa;

Me ryömimme kanakoppiin

Ja piilimme olkien taa.

Kuin kanat kotkotimme,

Ja siinä jos kulki ken, –

”Kykerikyy!” hän luuli

Nyt kukon lauluksi sen.

Oli arkku kartanolla,

Sen seinät paperoin,

Me muutimme sinne, ja oltiin

Muka ylhäisöperhe noin.

Ja naapurin vanha kissa

Tuli aina vieraisiin;

Heti kumarrus, niiaus sille,

Ja siinäkös kursailtiin.

Sen vointia tiedustimme,

Osanottoa teeskellen;

Moni vanha kissa on kuullut

Nuo lauseemme jälkeen sen.

Myös haastoimme järkevästi,

Kuink’ aiat muuttuu näin,

Miten nuoruudessamme kaikki

Oli toisin ja paremmin päin;

Miten lempi ja usko ja hyveet

Jo mailmasta katoaa,

Miten kahvin hinnat on nousseet,

Ja rahaa ei nähdä saa! – – –

On poissa jo lastenleikit,

Pois kaikki vierähtää,

Raha, mailma ja aika, – ja sinne

Hyve, lempi ja usko jää!

Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.