Kaksi kyyneltä

Wikiaineistosta
Kaksi kyyneltä.

Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio


Vanhus harmaa syleilee
Lapsivilvakkaa,
Pyyhkii karpalaisen poskeltaan;
Mitä vanhus aattelee? –
Muistaa kipujaan,
Joit’ on kärsinynnä matkallaan.
Tyttö leikkii nauraen
Kanssa hiuksien,
Joita näkee päässä vanhuksen –
Tietäisikö lapsonen
Ett’ei leikiten
Päästä ikään hiusten harmaiden!
Sitten hymyy vanhuskin,
Kirkkaat silmänsä
Kohden korkeutta tähystää:
”Voittanut oon kumminkin!” –
Lausuu ääneensä,
Ilonkyynel sitten vierähtää.


Lähde: Paavo-Kallio, Es. 1886: Honkakannel 1: kielten viritys. Oulu.