Siirry sisältöön

Kaksi ritaria

Wikiaineistosta
Kaksi ritaria

Kirjoittanut Yrjö Sirola


Rosvoritari
Kesk’ajan ritari linnassaan
nyt viiniä vatsaansa vetää.
Taas tullut on seikkailumatkoiltaan,
siell’ ei ole säästetty ketään.
On vietynä kauppiaan kalleudet,
joita koottu on vierailla mailla,
ja talonpojan vaimot ja tyttäret
on raiskattu laihojen lailla.
Nyt huovit ne juopuen räyhäjää
ja rivoja juttuja kertoo,
runolaulajat ”sankaria” ylistää,
ei mailmassa oo vertaa!
Hän iskulla haarniskan halkasee,
maan mainehellansa peittää
ja neitoja nuoria naurattelee
– ja lauluista lantin heittää.
Kapitalisti
Uusaikainen ”ritari” palatsissaan
nyt hienoja pitoja pitää,
on kotona ulkomaanmatkaltaan
ja hätää ei ole mitään.
Tuo tehtaan korkoa koroillen,
työ torpparin halpaa on aivan,
eik’ enää viettely impien
ole takana vaaran ja vaivan.
Työnantajat tilall’ on huovien,
mut sama on tanssiin tahti,
käy kielet viinillä voidellen,
sama markan kuin miekan on mahti.
Ei puutu laulajat pidoistaan,
vaan helkkyen soitot soivat,
nyt ”edistyksen” maljoja maistellaan, –
ovat viinit ja – vekselit oivat.


Lähde: Käy eespäin: valikoima suomalaista työväenrunoutta. 1957. Toimituskunta Hilkka Ahmala – Toivo S. Järvinen – Vihtori Laurila – Arvo Paasivuori – Raoul Palmgren – Maija Savutie – Olavi Siippainen – Arvo Turtiainen – Heikki Välisalmi. Tammi, Helsinki.