Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto arvojärjestysehdotuksesta
KAUPPA- JA TEOLLISUUS-
MINISTERIÖ.
HELSINGISSÄ,
10 p:nä marraskuuta 1920.
N:o 2579.
Kanslian 15 päivälle viime lokakuuta päivätyn kirjelmän johdosta saa Kauppa- ja Teollisuusministeriö, tarkasteltuaan sitä tänne seurannutta ehdotusta uudeksi arvojärjestykseksi, omaksi lausunnokseen asiasta kunnioittaen esiintuoda, että Ministeriön mielestä olisi oikeudenmukaista tehdä ehdotukseen seuraavat muutokset:
1) Merenkulkuhallituksen merenmittausretkikunnan päällikkö ja luotsipiiripäällikkö olisivat niillä perusteilla, jotka esitetään tämän oheen liitetyssä Merenkulkuhallituksen kirjelmässä 6 päivältä viime lokakuuta, luettavat viidenteen, eikä kuudenteen arvoluokkaan:
2) Asetuksessa, sisältävä Teknillisen korkeakoulun säännöt, 2 päivältä huhtikuuta 1908, 75 §:ssä säädetään korkeakoulun opettajain ja virkailijain arvojärjestyksestä. Korkeakoulun lehtorit on aina ajateltu palkkansa, asemansa ja vaatimuksien suhteen yliopiston apulaisten vertaisiksi. Ehdotuksessa ovat apulaiset V:ssä ja korkeakoulun lehtorit VI:ssa luokassa. Ministeriön mielestä olisi korkeakoulun lehtorit myös siirrettävät samaan, V:een, luokkaan.
Kun arvojärjestyksessä löytyy myös palkkiovirkailijoita, lienee syytä ottaa siihen ylim. lehtorit sekä sihteeri ja taloudenhoitaja - vain taloudenhoitaja on nykyään otettu arvojärjestykseen, X:een luokkaan. Uuteen arvojärjestykseen voisi nämät asettaa esim VII:een luokkaan;
3) Geologisen komissionin johtaja, jolla geologisesta komissionista 19 päivänä marraskuuta 1918 annetun asetuksen 17 §:n mukaan nykyään on virka-arvo viidennessä luokassa eli samassa luokassa kuin keskusvirastojen päälliköillä, olisi uudessa arvojärjestyksessäkin pysytettävä sama asema ja siis luettava kolmanteen, eikä neljänteen arvoluokkaan, koska hänen sijoittamisensa viimemainittuun luokkaan olisi hänelle eräänlaista alentamista arvossa.
Valtiongeologit kuuluvat nykyään seitsemänteen arvoluokkaan ja ehdotuksessa on heidät otettu viidenteen luokkaan, mutta heidän asemaansa ja heiltä vaadittaviin suuriin pätevyysvaatimuksiin nähden voitanee heidät ehkä sijoittaa neljänteen arvoluokkaan, kuten on useiden keskuslaitosten neuvosten laita; ja
4) Vakuutustarkastajaa, joka Ministeriön mielestä on verrattava säästöpankkien tarkastajaan, ei löydy ehdotuksesta, jonka vuoksi hän olisi otettava siihen ja asetettava samaan arvoluokkaan kuin viimemainittu eli kuudenteen arvoluokkaan, siitä huolimatta, että tätä nykyä vakuutustarkastajan virkaa sattuu hoitamaan Sosialihallituksen sosialivakuutuksen ylitarkastaja ja koska vastaisuudessa voi tapahtua, että vakuutustarkastajanviran hoitajaksi määrätään eri henkilö.
N:o 144/40 K.D. 195/80 K.D. 23/352 K.D. K. ja T.M.1920.
SUOMEN
TEKNILLINEN KORKEAKOULU
HELSINGISSÄ, 11 p. marrask. 1920.
N:o
Teknillisen korkeakoulun opettajain ja virkailijain arvojärjestyksestä säädetään nykyään korkeakoulun sääntöjen 75 §:ssä.
Arvojärjestysehdotuksessa ovat rehtori ja professori - III:ssa ja IV luokassa - samanlaisten virkamiesten joukossa kuin nykyäänkin, joten niiden suhteen ei mitään huomautettavaa.
Korkeakoulun lehtorit on aina ajateltu palkkansa, arvonsa ja vaatimuksien suhteen yliopiston apulaisten mukaisiksi. Ehdotuksessa ovat apulaiset V:ssä ja korkeakoulun lehtorit VI:ssa luokassa. Mielestäni olisi korkeakoulun lehtorit myös siirrettävä samaan, V:een luokkaan.
Kun arvojärjestyksessä löytyy myös palkkiovirkailijoita, lienee syytä ottaa siihen ylim. lehtorit sekä sihteeri ja taloudenhoitaja - vain taloudenhoitaja on nykyään otettu arvojärjestykseen, X:een luokkaan. Uuteen arvojärjestykseen voisi nämät asettaa esim. VII:een luokkaan.
Lähde
[muokkaa]- Kansallisarkistossa oleva valtioneuvoston kirjaajankonttorin arkiston saapuneet kirjeasiakirjat kirjeakti 309/448 KD 1919.
Huomautukset
[muokkaa]- Tähän lausuntoon liittyvä merenkulkuhallituksen lausunto on ruotsinkielinen.
- Tähän lausuntoon liittyvä geologisen komissionin lausunto on ruotsinkielinen.