Keinu
| Keinu Kirjoittanut Aleksis Kivi |
- Nyt kanssani keinuhun käy,
- Mun impeni valkealiina!
- Kuin morsian kauniina seisovi luonto
- Iltana helluntain.
- Heilahda korkeelle, keinu,
- Ja lempeäll’ illalla liina
- Impeni liehukoon!
- On allamme viherjä maa
- Ja päällämme sininen taivas,
- Ja läntinen lehtistä laaksoa soittaa
- Laulaissa lintujen.
- Heilahda korkealle, keinu,
- Ja lempeäll’ illalla liina
- Impeni liehukoon!
- Kun väikyn mä ylhäällä tääll’,
- Tääll; tuulien viileäss’ helmass’,
- Niin kaukana näen mä kaunoisen kunnaan
- Paistehess’ iltasen.
- Heilahda korkeelle, keinu,
- Ja lempeäll’ illalla liina
- Impeni liehukoon!
- Kuin Onnelan kaukainen maa
- Niin kimmeltää ihana kunnas,
- Ja sinneppä lentäisin impeni kanssa
- Siivillä läntisen.
- Heilahda korkeelle, keinu,
- Ja lempeäll’ illalla liina
- Impeni liehukoon.
- Siell’ lehtinen kauhtana ain’
- On hartioill’ unisen koivun,
- Ja ainian lempeillä kunnailla läikkyy
- Vaimot helluntain.
- Heilahda korkeelle, keinu,
- Ja lempeäll’ illalla liina
- Impeni liehukoon.
- Siell’ laaksossa vainion all’
- On keväinen, viherjä niittu,
- Mi herttaisess’ hämäräss’ ainian siintää
- Keltaisin kukkineen.
- Heilahda korkeelle, keinu,
- Ja lempeäll’ illalla liina
- Impeni liehukoon.
- Siell’ suutelee ehtoo ja koi
- Ja siell’ iankaikkinen aika
- Pois kiitävi vauhdilla kiitävän virran
- Himmeään Unholaan.
- Seisahda, heiluva keinu,
- Jo lempeäll’ illalla poski
- Impeni kelmenee.
Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.
Katso myös
[muokkaa]- Keinu. Rafael Laethénin sävellys runoon