Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä Suomen maalaiskunnissa

Wikiaineistosta
Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokoelma 24.5.1898/20.


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä
Suomen maalaiskunnissa.
Annettu Helsingissä, 24 p:nä Toukokuuta 1898.
____________


Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä Me täten Armossa säädämme niinkuin seuraa:

1 §.

Kansansivistyksen edistämiseksi maalla on maalaiskunta velvollinen, kuten alempana säädetään, jakamaan alueensa kansakoulupiireihin, sekä perustamaan ja voimassa pitämään niin monta ylempää kansakoulua, että jokainen kuntaan kuuluva, kouluikäinen lapsi voi, mikäli mahdollista omassa piirissään, ilman suurempia vaikeuksia päästä nauttimaan kansakouluopetusta äidinkielellään.

2 §.

Piirijakoa koskevan asian valmistakoon erityinen valiokunta, johon kuntakokous on valinnut asianymmärtäviä ja paikkakunnan oloihin perehtyneitä henkilöitä.

Valiokunnan, joka on oikeutettu avuksensa kutsumaan asianomaisen kansakouluntarkastajan, tulee ehdottaa sekä piirien luku ja alue että myöskin paikka, mihin koulu kussakin piirissä on sijoitettava. Piirijakoa toimitettaessa on huomioon otettava kunnan maantieteelliset, asutus- ja kieliolot sekä myöskin kunnassa jo olevat koulut; kuitenkaan ei saa, missä ei harva asutus vaadi poikkeusta, matka kodeista kouluun yleensä olla viittä kilometriä pitempi. Jos kunnassa asuu hajallaan väestö, jonka äidinkieli on toinen kuin enemmistön, on siitä erikseen muodostettava yksi tahi useampia kansakoulupiirejä, vasta mainittuun matkan pituusmäärään katsomatta.

Tarkastettuaan valiokunnan ehdotuksen tekee kuntakokous asiasta päätöksen, joka on alistettava kuvernöörin tarkastettavaksi; ja tulee kuvernöörin, hankittuansa asiasta asianomaisen kansakouluntarkastajan lausunnon, muuttamatta hyväksyä tahi hyljätä se päätös. Kuvernöörin toimenpiteestä saa asianomainen kunta tahi yksityinen kunnan jäsen tehdä valituksen Senaatin Talousosastoon.

3 §.

Jos jossakin eri koulupiirissä ei ole ylempää kansakoulua ja jos kouluun pantavaksi ilmoitetaan vähintään kolmekymmentä piiristä kotoisin olevaa, kouluikäistä lasta, on kunta velvollinen viivyttelemättä ryhtymään toimeen koulun perustamiseksi siihen piiriin. Jos jossakin piirissä jo on koulu, ja siitä piiristä kotoisin olevia, kouluun otettavaksi ilmoitettuja lapsia yhdessä kouluun ennen otettujen oppilasten kanssa on yli viidenkymmenen, tulee kunnan pitää huolta siitä, että apulaisopettaja tahi -opettajatar otetaan ja sopiva opetushuoneisto hankitaan, taikka että se piiri jaetaan kahteen tahi useampaan piiriin, joilla kullakin tulee olla oma koulu.

4 §.

Kaikki kuntaan perustetut ylemmät kansakoulut ovat kunnan yhteisen hallinnon alaiset; kuitenkin olkoon kunnalla valta myöntää piirille oikeus yhdessä tahi toisessa suhteessa itse hoitaa hallintoansa.

Jos tätä ennen muodostunut koulupiiri on kunnan yhteisestä hallinnosta riippumaton, jääköön asianlaita semmoisekseen, niin kauan kuin siitä ei ole kunnalle tahi piirille haittaa. Jos siitä syntyy haittaa tahi jos piirin katsotaan olevan hallinnon puolesta yhdistettävän kuntaan, niin on piiri, ellei ole laillista estettä, pantava kunnan yhteisen hallinnon alaiseksi, joko kokonansa tahi sikäli kuin asianhaarat vaativat.

Älköön yksityistä piiriä missään tapauksessa vapautettako kunnan tarkastuksesta ja valvonnasta.

5 §.

Kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä asetus on annettu, pitää kunnan 1 ja 2 §:ssä säädetystä piirijaosta tekemä päätös alistaa kuvernöörin tarkastettavaksi.

6 §.

Kuvernöörin tulee katsoa että kunnat täyttävät tässä asetuksessa säädetyt määräykset.

Jos niistä paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi katsotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava, antakoon kunta siitä hakemuksen kuvernöörille, joka laittaa asian oman lausuntonsa kanssa Senaatin Talousosaston tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. Niin olkaan kaikkien asianomaisten alamaisesti noudattaminen. Helsingissä, 24 p:nä Toukokuuta 1898.


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:


C. TUDEER.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
LENNART GRIPENBERG.
G. Von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
HJALMAR PALIN.
OSSIAN BERGBOM.
ALFR. CHARPENTIER.


J. N. Bärnlund.