Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus- ja Armahduskirja 1894
1894.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: että Me, vihkijäistemme johdosta sekä tehdäksemme tämän riemuisan tapauksen muistettavaksi niillekin alamaisillemme Suomen Suuriruhtinaskunnassa, jotka ovat rikkoneet lakia, olematta kuitenkaan syyllisinä mihinkään törkeimmistä rikoksista, taikka jotka köyhyyden takia ovat laiminlyöneet yhteiskunnallisia velvollisuuksiansa, Armossa nähneet hyväksi, Meille kuuluvan armottamisen ja lain ankaruuden lieventämisen oikeuden nojalla, Suomessa toimeenpantavaksi käskeä seuraavaa:
1:ksi) Niillä Suomen asujamista, jotka ennen tätä päivää ovat maasta karanneet tahi luvattomasti pois menneet eivätkä ole tehneet mitäkään tässä alempana erotetuista rikoksista, on oleva valta ja vapaus vuoden kuluessa tämän jälkeen ilman rangaistuksen uhkaa maahan palata; kuitenkaan sortamatta asianomistajan oikeutta vahingonkorvaukseen lain mukaan.
Sotilaan, joka ennen tätä päivää on maasta karannut, olkoon niinikään sallittu rangaistuksetta palata, jos hän ylempänä määrätyn ajan kuluessa ilmoittaa itsensä asianomaiselle sotilaspäällikkökunnalle.
Sen, joka tahtoo tätä Meidän armollista luvanantoamme hyväksensä nauttia, mutta ei voi edellä mainitussa ajassa maahan takaisin tulla, pitää ennen sen loppumista semmoisessa tarkoituksessa ilmoittaa itsensä ulkomaanpaikassa oleville lähettiläillemme, diplomatisille asiamiehillemme tahi konsuleillemme.
2:ksi) Rangaistuksesta vapautetaan myös ne asevelvolliset, jotka sen kalenterivuoden aljettua, jona he ovat olleet kutsunnan alaisina, ovat asevelvollisuuttansa täyttämättä luvattomasti lähteneet maasta pois, jos he palaavat ja ylempänä määrätyn ajan kuluessa asianomaisille maan viranomaisille ilmoittavat itsensä asevelvollisuuttansa suorittamaan.
Yhtäläinen vapautus tulee niillekin asevelvollisille, jotka, asianmukaisesti kutsuttuina, ovat ennen tätä päivää ilman laillista estettä jääneet pois kutsuntatilaisuuksista tahi luvattomasti lähteneet toimituspaikoista, jos he ensintapahtuvassa kutsunnassa tämän jälkeen ilmoittavat itsensä asevelvollisuuttansa täyttämään.
3:ksi) Kaikki yleiseen työlaitokseen pannut henkilöt, jotka ennen voimassa olevien säännösten mukaan on tuomittu työllä kruunulle suorittamaan varastetun tavaran arvon, ovat heti vapaaksi päästettävät.
4:ksi) Kaikki semmoiset henkilöt, jotka muista kuin tässä alempana eroitetuista rikoksista tahi irtolaisuudesta jo ennen tätä päivää on tuomion jälkeen rankaisulaitokseen pantu vapausrangaistusta kärsimään tahi yleisessä työssä pidettäviksi taikkapa siihen tuomittu, ovat vapaaksi laskettavat sittenkuin kaksi kolmannesta rangaistus- tai työajasta on loppuun kulunut.
Yhtäläisen rangaistusajan helpotuksen, alempana mainituilla poikkeuksilla, nauttikoot myös ne henkilöt, jotka ennen tätä päivää ovat tuomitut sakkoon, mutta joilta puuttuu varoja sen maksamiseen täyteen määrään ja joitten sentähden on rikollisuutensa vapausrangaistuksella sovitettava.
Jos joku edellä mainituista henkilöistä, joitten hairauksista ei vielä tätä Julistuskirjaa annettaissa ole lopullisesti tuomittu, anoo jotakin armoa, on Suomen Senaattimme Oikeusosaston asiana, nyt säädettyjen perusteitten mukaan, antaa armon hänelle tapahtua, asianomistajan oikeutta siinä kuitenkaan loukkaamatta.
5:ksi) Tästä yleisestä helpotuksesta ja armahduksesta eroitetaan kaikki ne pois, jotka rikoksista ovat tuomitut joko kuolemanrangaistukseen taikka kuritushuonerangaistukseen elinkaudeksi taikka heille tuomitun rangaistus- tai työajan kuluessa tahi ehdollista vapautta nauttiessansa ovat jonkin uuden rikoksen tehneet, niin myös ne, jotka on tuomittu syypääksi salavuoteuteen suoraan ylenevässä tahi alenevassa polvessa, tahalliseen tappoon, omien vanhempien pahoinpitelyyn, väärään valaan, varkauteen mitä laatua hyvänsä, yleisten varain tahi haltuun uskotun tavaran kavaltamiseen, varastetun tavaran kätkemiseen, ryöstämiseen, kiristämiseen, petokseen, väärentämiseen, murhapolttoon tahi muuhun rikokseen, josta samalla on tuomittu kansalaisluottamuksen menettämiseen tahi joka nyt voimassa olevan Rikoslain mukaan ehdottomasti tuottaa semmoisen seuraamuksen.
6:ksi) Kaikki ennen Tammikuun 1 päivää 1894 maksettavaksi joutuneet henkirahat ja maatilain verorästit, joita tähän päivään asti ei ole sisään saatu; kaikki alimman maksuluokan päivämaksut viimekuluneilta kuudelta kalenterikuukaudelta valtion kaikkiin sairaanhoitolaitoksiin omaa tahi toisen yksityisen henkilön maksonvastuuta vastaan otetuista henkilöistä; jäljellä olevista tilintekijäin määrältään-vahvistettujen tilivajausten korvauksista kahdentuhannen neljänsadan markan summa, jos vajaus tänä päivänä on enemmän kuin kolmen vuoden vanha, kuitenkin ylöskantomiehen, jolla se on ilmestynyt, olematta tuomittu yleisten varain kavaltamisesta; sekä kruunun osa kaikista niistä sakkorahoista sekä uhka- ja yksinomaissakoista, joihin on tuomittu ennenkuin nyt noudatettava Rikoslaki voimaan pantiin, kuin myös kolmasosa niistä sakoista, joihin on tuomittu Rikoslain mukaan, ja joita ei tämän Julistuskirjan antamiseen asti ole ehditty ulosottaa, annetaan anteeksi.
Pietarissa 14 p:nä Marraskuuta 1894.