Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus maan jakamisesta kutsuntapiireihin

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetus-kokoelma 24.7.1902/21.


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
maan jakamisesta kutsuntapiireihin.
Annettu Helsingissä, 24 p:nä Heinäkuuta 1902.
_______________


Me N I K O L A I Toinen, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Sittenkuin kaikkien läänien Kuvernöörit, määräyksen johdosta VII Luvun 61 §:n 3 muistutuksessa Suomen Suuriruhtinaanmaan asevelvollisuuslakia 12 p:ltä Heinäkuuta 1901, ovat antaneet alamaiset ehdotuksensa läänien jakamisesta kutsuntapiireihin, olemme Me nähneet hyväksi armossa vahvistaa seuraavan läänien jaon kutsuntapiireihin:

Uudenmaan lääni muodostaa yhden kutsuntapiirin, Helsingin kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana.

Turun ja Porin lääni jaetaan kahteen kutsuntapiiriin, nimittäin:

1 : n e n   k u t s u n t a p i i r i,   Turun kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana, käsittävä Ahvenanmaan, Vehmaan, Mynämäen, Piikkiön ja Halikon kihlakunnat sekä Liedon ja Maarian pitäjät, Paattisten kappelin, Raision pitäjän, Naantalin maaseurakunnan, Maskun ja Nousiaisten pitäjät sekä Ruskon ja Vahdon kappelit Maskun kihlakuntaa ynnä Turun, Maarianhaminan, Naantalin ja Uudenkaupungin kaupungit sekä Salon kauppalan; ja

2 : n e n   k u t s u n t a p i i r i,   Porin kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana, käsittävä Marttilan, Yläneen ja Pöytyän pitäjät sekä Karinaisten, Kosken, Euran, Prunkkalan ja Orihpään [sic] kappelit Maskun kihlakuntaa ynnä Ulvilan, Ikaalisten, Tyrvään ja Loimaan kihlakunnat sekä Porin ja Rauman kaupungit ynnä Ikaalisten kauppalan.

Hämeen lääni muodostaa yhden kutsuntapiirin, Hämeenlinnan kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana.

Viipurin lääni jaetaan kahteen kutsuntapiiriin, nimittäin:

1 : n e n   k u t s u n t a p i i r i,   Viipurin kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana, käsittävä Kymin, Lappeen, Rannan ja Äyräpään kihlakunnat ynnä Viipurin, Haminan, Kotkan ja Lappeenrannan kaupungit; sekä

2 : n e n   k u t s u n t a p i i r i,   Sortavalan kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana, käsittävä Jääsken, Käkisalmen, Kurkijoen, Sortavalan ja Salmin kihlakunnat ynnä Käkisalmen ja Sortavalan kaupungit.

Mikkelin lääni muodostaa yhden kutsuntapiirin, Mikkelin kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana.

Kuopion lääni jaetaan kahteen kutsuntapiiriin, nimittäin:

1 : n e n   k u t s u n t a p i i r i   Kuopion kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana, käsittävä Rautalammin kihlakunnan, Kuopion kihlakunnan, paitsi Tuusniemen pitäjää, ja Iisalmen kihlakunnan ynnä Kuopion ja Iisalmen kaupungit; sekä

2 : n e n   k u t s u n t a p i i r i   Joensuun kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana, käsittävä Tuusniemen pitäjän Kuopion kihlakuntaa, Liperin, Ilomantsin ja Pielisjärven kihlakunnat ynnä Joensuun kaupungin ja Nurmeksen kauppalan.

Vaasan lääni jaetaan kahteen kutsuntapiiriin, nimittäin:

1 : n e n   k u t s u n t a p i i r i   Nikolainkaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana, käsittävä Ilmajoen, Korsholman ja Lapuan kihlakunnat ynnä Uudenkaarlepyyn, Nikolainkaupungin, Kristiinankaupungin ja Kaskisten kaupungit; sekä

2 : n e n   k u t s u n t a p i i r i   Jyväskylän kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana, käsittävä Pietarsaaren, Kuortaneen ja Laukaan kihlakunnat ynnä Kokkolan, Pietarsaaren ja Jyväskylän kaupungit.

Oulun lääni jaetaan kahteen kutsuntapiiriin, nimittäin:

1 : n e n   k u t s u n t a p i i r i   Oulun kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana, käsittävä Oulun ja Kemin kihlakunnat ynnä Oulun, Tornion ja Kemin kaupungit; sekä

2 : n e n   k u t s u n t a p i i r i   Raahen kaupunki piirisotilaspäällikön asemapaikkana, käsittävä Saloisten, Haapajärven ja Kajaanin kihlakunnat ynnä Raahen ja Kajaanin kaupungit.

Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 24 p:nä Heinäkuuta 1902.


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:


VALFRID SPÅRE.
M. von BLOM.
D. W. ÅKERMAN.
G. E. FELLMAN.
E. R. NEOVIUS.


Artur Degerholm.