Kekrilaulu
| Kekrilaulu Kirjoittanut Gustaf Fröding |
- On kullakin huolet
- ja mullakin huolet,
- ja miestään murjoa mailma voi!
- Ja toukat söivät,
- ja rakeet löivät,
- ja pouta poltti ja kadon toi.
- Mut ethän itkene, tyttö kulta,
- taas kaikki kääntyvi parhain päin,
- taas tulee kekri, taas tulee kekri,
- taas tulee kekri, mun ystäväin!
- Meni tuhkaksi talo,
- vei onnemme palo, –
- se tuulen teitä jo häipyi pois.
- Ja puute painaa,
- ja keltäs lainaa
- putipuhdas raukka se saada vois!
- Mut viis, jos nälkä on, tyttö kulta,
- taas alkuun iskemme pinnistäin,
- taas tulee kekri, taas tulee kekri,
- taas tulee kekri, mun ystäväin!
Lähde: Fröding, Gustaf 1915: Valikoima runoja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.