Kenenkä siinä on kuva ja päällekirjoitus

Kenenkä siinä on kuva ja päällekirjoitus. Math. 22: 20. Kirjoittanut Olli Wuorinen

Jumala luonut ihmisen on kuvakseen,

Tahtonsa pyhän kirjoitti sen sydämeen,

Kuink’ on nyt laita? Usein tuskin aavistus

Kenenkä kuva on ja päällekirjoitus!

Katsahda noihin kapakassa istuviin,

Ja noihin kurjiin, siveyden sortajiin,

Kun suusta pursuu mitä ilkein riettaus,

Kenenkä kuva on ja päällekirjoitus?

Punaiset silmät, harhaileva katse tuo,

Suu ammottava, yhtenään mi juo ja juo,

Tuo inhoittava ruumiin, sielun turmelus, –

Kenenkä kuva on ja päällekirjoitus?

Ja entäs tuota kummallista kulkijaa!

Pää retkuilee ja jalat tuskin kannattaa,

Huh, ropakkohon kaasi sen jo juopumus!

Kenenkä kuva on ja päällekirjoitus?

Tuoll’ intoilee mies hevostansa ruoskien,

Sit’ ajaa, riuhtoo niinkuin peto hirmuinen,

Jo kaukaa kuuluu huuto, melu, kirous, –

Kenenkä kuva on ja päällekirjoitus?

Ja juoppo-isä raivoisena kodissaan

Se pieksää, hosuu vaimoaan ja lapsiaan,

Siell’ itku, parku, kaikkinainen kauhistus, –

Kenenkä kuva on ja päällekirjoitus?

Pois käännät katsees, kun tuo muuan heristää,

Puukolla toista – ah, jo ase veristää!

On murha tehty. Siitä kahleet, vankeus.

Kenenkä kuva on ja päällekirjoitus?

Mies mahtava se viinaa polttaa, tehtailee,

Viell’ isostella saaliillansa kehtailee,

Vaikk’ onkin veren hinta moinen rikkaus, –

Kenenkä kuva on ja päällekirjoitus?

Ja viinan myöjä tavaraansa tyrkyttää,

Ja säälimättä lähimmäistään myrkyttää,

Kun mieless’ on vaan voitonhimo, ahneus, –

Kenenkä kuva on ja päällekirjoitus?

Oi malta mieles, malta mieles, ihminen!

Paranna tapas, Jumalahan turvaten,

Niin että näkyis, kun on tullut puhdistus,

Kenenkä kuva on ja päällekirjoitus!

O[lli]. W[uo]r[ine]n.

Lähde: Uusi Suometar 20.11.1887.