Kenraalikuvernöörin johtosääntö

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelma 15.4.1903/19.

32.

Armollinen Asetus
Suomenmaan Kenraalikuvernöörin ja hänen Apulaisensa johtosääntöjen vahvistamisesta.


Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin alamaisen esittelyn johdosta, Tsarskoje Selossa ollessaan 13/26 p:nä Maaliskuuta 1903 suvainnut Armossa käskeä niinkuin seuraa:

I. Samalla kuin 31 p:nä Tammikuuta (12 p:nä Helmikuuta) 1812 Armollisimmasti vahvistettu Suomenmaan Kenraalikuvernöörin johtosääntö täten kumotaan sekä muut tähän kuuluvat säännökset muutetaan, täydennetään ja kumotaan, ovat tähän liitetyt Suomenmaan Kenraalikuvernöörin ja hänen Apulaisensa johtosäännöt saatettavat voimaan.

II. Huhtikuun 7 p:nä 1884 Suomen Suuriruhtinaanmaan Kenraalikuvernöörinkanslialle annetun Armollisen johtosäännön 3 - 12, 14 - 19, 21 ja 23 - 25 § kumotaan.


A. Suomenmaan Kenraalikuvernöörin johtosääntö.


1. Suomenmaan Kenraalikuvernööri on valtakunnanvallan korkein edustaja Suomessa ja, samalla kuin hän virkansa perusteella on Keisarillisen Suomen Senaatin Puheenjohtaja, on hän myöskin maan siviilihallinnon Ylin Päällikkö.

Kenraalikuvernöörin oikeudet ja velvollisuudet Senaatin Puheenjohtajana ovat määrätyt Senaatin Ohjesäännössä ja sen muuttamista ja täydentämistä koskevissa asetuksissa, sekä siviilihallinnon ylimpänä päällikkönä - tässä johtosäännössä ja muissa tähän kuuluvissa säännöksissä.

2. Kenraalikuvernööri nimitetään virkaan ja erotetaan virasta korkeimman omakätisesti allekirjoitetulla Johtavalle Senaatille annettavalla Armollisella määräyksellä sekä Armollisella päiväkäskyllä, säädetyssä järjestyksessä. Nimityksensä Kenraalikuvernööri ilmoittaa Keisarilliselle Suomen Senaatille asianmukaisia toimenpiteitä varten.

3. Kenraalikuvernöörin asia on julki saattaa Armolliset käskyt.

4. Kenraalikuvernöörille toimitetaan, Keisarilliselle Majesteetille esiteltäviksi, kaikki asiat, jotka Suomen paikallisen siviilihallinnon järjestyksen mukaan ovat alistettavat Armollisesti tutkittaviksi. Kaikissa semmoisissa asioissa liittää Kenraalikuvernööri, kun hän katsoo tarpeelliseksi oheen kirjallisen lausuntonsa.

5. Kenraalikuvernööri lähettää Keisarillisen Majesteetin Armollisesti tutkittavaksi:
1) lyhyen kertomuksen maan hallinnosta;
2) kertomuksia ja luetteloita Senaatin Ohjesäännön ja muiden asetusten perustuksella; sekä
3) raportteja erikoisemmista tapahtumista.

6. Kenraalikuvernööri alistaa Keisarillisen Majesteetin Armollisesti tutkittavaksi, mitä Suomen paikalliseen hallintoon tulee, esitykset palkintojen antamisesta sekä virkamiehille että muille henkilöille, jotka virkakuntoisuudella taikka hyödyllisellä toiminnalla ovat niitä ansainneet.

7. Kenraalikuvernööri oikeutetaan, asiain käsittelyä varten säädetystä järjestyksestä huolimatta, Hänen Majesteettinsa Keisarin Armollisesti tutkittavaksi alistamaan kaikki asiat, joiden hän katsoo sitä vaativan.

8. Kenraalikuvernööri on Hänen Majesteetillensa Keisarille vastuunalainen järjestyksestä ja hallinnon yleisestä tilasta maassa.

9. Kenraalikuvernööri johtaa kaikkien laitosten ja virkamiesten toimintaa, valvoo että lakeja, asetuksia ja kaikkia hallinnonhaaroja koskevia määräyksiä tarkasti noudatetaan sekä huoltaa yleisen järjestyksen ja rauhallisuuden säilyttämistä.

10. Erinomaisten asianhaarain sattuessa, kun säädetyt asianomaisten viranomaisten toimenpiteet ja määräykset ovat riittämättömät taikka hyödyttömät ja havaitaan tarpeelliseksi viivyttelemättä ryhtyä erityisiin toimiin, jotka menevät Kenraalikuvernöörille annetun toimivallan yli, saa Kenraalikuvernööri mieskohtaisella vastuullaan ryhtyä semmoisiin toimenpiteihin, ja ilmoittaa hän sen heti Keisarilliselle Majesteetille.

11. Kenraalikuvernöörin alaisia ovat kaikki paikallisen siviilihallinnon haarat, niiden joukossa maistraatit, kuin myöskin kunnallishallinto kaupungeissa ja maalla, kuitenkin lukuunottamatta joitakuita, erityisen hallinnon alaisina olevia laitoksia, kuten esim. Keisarillista Aleksanderin Yliopistoa. Kuitenkin ovat nämäkin laitokset Kenraalikuvernöörin valvonnan alaisia, niin että hän, huomatessaan niissä jotakin laiminlyöntiä taikka epäjärjestystä, maan ylimmän hallinnollisen poliisivallan haltijana muistuttaa asianomaisia ryhtymään pikaiseen oikaisuun sekä tärkeissä tapauksissa ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteihin, joista hän antaa asianomaisille tiedon. Tämän mukaisesti on maan kaikkien laitosten ja virkamiesten täytettävä Kenraalikuvernöörin vaatimukset ja määräykset sekä viivyttelemättä annettava hänelle apua kaikissa asioissa, joissa hän virkansa hoidossa heidän apuansa ehkä tarvitsee.

12. Kenraalikuvernööri tarkastaa kaikkia alaisiaan laitoksia ja virastoja. Tarpeellisten tietojen hankkimiseksi maan hallintolaitosten asiakirjoista Kenraalikuvernöörillä on valta niihin laitoksiin lähettää virkamiehiä oman valintansa mukaan.

13. Kenraalikuvernöörin on valvottava, että kaikki hänen alaisensa laitokset ja henkilöt viivyttelemättä käsittelevät heille uskotut asiat. Jos Kenraalikuvernööri havaitsee laiminlyöntiä tapahtuneen annettujen määräysten toimeenpanossa taikka asiaa viivytetyn enemmän kuin sen laatu olisi vaatinut, toimituttaa hän asianmukaisen tutkimuksen ja saattaa syylliset edesvastaukseen.

14. Kenraalikuvernöörillä on oikeus olla saapuvilla kaikkien Suomen läänien hallitus- ja yleisten laitosten istunnoissa sekä niiltä vaatia asianmukaisia selontekoja ja tietoja kuin myöskin alkuperäisiä asia- ja pöytäkirjoja. Hänelle lähetetään niinikään jäljennökset kaikista asianomaisten hallitus- yleisten laitosten ja virkamiesten antamista kiertokirjeistä ja määräyksistä.

15. Asetusten ja määräysten täytäntöönpanoon nähden toimii Kenraalikuvernööri niiden virastojen ja henkilöjen kautta, joitten asiana täytäntöönpano paikallisen hallinnon ohjesääntöjen ja asetusten mukaan on. Erikoisemmissa tapauksissa taikka kun asianomainen päällystö ei ole saapuvilla, on Kenraalikuvernöörillä valta, sivuuttaen ylemmät virastot ja henkilöt, toimia alempain kautta. Virastojen ja henkilöjen, jotka ovat saaneet Kenraalikuvernööriltä käskyjä, on viivyttelemättä pantava ne täytäntöön sekä siitä ilmoitettava lähimmälle päällystölleen.

16. Kenraalikuvernööri on oikeutettu, mieskohtaisten selitysten saamiseksi virka-asioissa, luokseen kutsumaan maan kaikkia virka- ja palvelusmiehiä, niitäkin, joilla on toimi vaalin perusteella, sekä yksityisiä henkilöjä siinä paikkakunnassa, missä Kenraalikuvernööri alituisesti taikka tilapäisesti oleskelee. Kenraalikuvernöörillä on myöskin valta määrätä keiden virka- taikka palvelusmiesten tulee hänelle ilmoittautua virkaan nimityksensä taikka vaalinsa jälkeen taikka Helsinkiin saapuessaan taikka Kenraalikuvernöörin saapuessa johonkin paikkakuntaan.

17. Kenraalikuvernöörillä on korkein poliisivalta Suomen lääneissä sekä kaupunkien ja maaseudun poliisien ylipäällikkyys.

18. Kenraalikuvernöörillä on valta ryhtyä toimenpiteihin semmoisten vahingollisten oppien levittämisen estämiseksi ja hillitsemiseksi, jotka voivat aikaan saada järjestyksen häiriintymistä taikka synnyttää tyytymättömyyttä hallitukseen taikka vihamielisyyttä väestön eri osien kesken.

19. Kenraalikuvernöörillä on valta: 1) antaa lupa pitää kaikenlaatuisia arpajaisia sekä yleishyödyllisiä taikka hyväntekeväisyystarkoituksia varten toimeenpanna tavaran tai rahan lista- tahi muita keräyksiä, niin myös vahvistaa semmoisten arpajaisten ja keräysten kutsumukset; 2) valvotuttaa, että mainitulla tavalla (1 mom.) kerätyt tavarat ja rahat luovutetaan ja käytetään tarkoitukseensa; ja 3) antaa lupa yleisten kokousten pitämiseen heinäkuun 2 p:nä 1900 annetussa Armollisessa asetuksessa mainituilla perusteilla taikka, oman tutkintonsa mukaan, jättää tämä alaistensa viranomaisten asiaksi.

20. Kenraalikuvernööri valvoo ylinnä Suomenmaan painoasioita. Siinä suhteessa on Kenraalikuvernöörin vallassa: 1) määräajaksi taikka kokonaan lakkauttaa aikakautisten painotuotteiden julkaiseminen tammikuun 29 p:nä 1900 annetun armollisen asetuksen määräysten mukaan; ja 2) erityisesti huomattavissa tapauksissa sulkea kaikenlaatuisia julkisia kirjastoja ja yleisiä lukusaleja sekä kirjapainoja.

21. Kenraalikuvernöörin asiana on kaikkien Suomen oppilaitosten yleinen silmälläpito; ohjaten opetustointa semmoiseen suuntaan, että nuorisoon istutetaan uskollisuudenhenkeä Hänen Majesteettiansa Keisaria ja Venäjää kohtaan, Kenraalikuvernööri mieskohtaisesti taikka virkamiestensä kautta hankkii varmuutta siitä, että mainituissa oppilaitoksissa asianmukaisella tavalla toimitetaan opetusta ja kasvatusta.

22. Kenraalikuvernööri erityisellä huolella pitää silmällä kauppaa, teollisuutta ja maanviljelystä sekä myötävaikuttaa kaikessa, mikä hänen asianaan on, niiden vaurastumiseksi.

23. Kenraalikuvernööri valvoo ylinnä maan väestön toimeentuloa.

24. Kenraalikuvernööri valvoo ylinnä, että verot, ulosteot, maksut ja muut kruunun tulot oikeaan aikaan ja asianmukaisesti kannetaan ja että niistä tehdään tili.

25. Antaen itsekullekin suojaa ja puolustusta Kenraalikuvernööri ei jätä huomioon ottamatta hänelle saapuvia perusteellisia anomuksia ja valituksia. Valitukset kaikkien hallitus- ja yleisten laitosten sekä virkamiesten toimista voidaan jättää Kenraalikuvernöörille, joka joko ratkaisee ne oman toimivaltansa nojalla, kun se lain mukaan on hänen asianaan, taikka neuvoo hakijan kääntymään asianomaisen viranomaisen puoleen, jonka ohessa hän ilmoittaa erittäin tärkeät asiat Keisarilliselle Majesteetille.

26. Virkaansa astuttuaan ja kun asianhaarat vaativat matkustaa Kenraalikuvernööri alaisissaan lääneissä sekä ryhtyy tarpeen tullen toimiin laiminlyöntien ja epäjärjestyksen poistamiseksi. Kenraalikuvernööri voi käskeä jonkun virka- tai palvelusmiehen, Senaattorit niihin luettuina, seuraamaan häntä matkalla.

Näillä matkoilla Kenraalikuvernööri tarkastaa miten tuomioistuimet ja muut hallitus- ja yleiset virastot ja virkamiehet asioita käsittelevät sekä tutkii lääninrahastojen ja kruununmakasiinien tilaa, katsastaa kirkkoja, luostareita, kouluja, vaivaislaitoksia, sairaaloita, vankiloita ja muita laitoksia, katsoo että kruunun ja kunnan rakennukset, tiet, sillat, lossit, majatalot y.m. ovat kunnossa, tutkii tarkoin kaupan, ruukkien, tehtaitten, käsiteollisuuslaitosten, käsitöiden, maanviljelyksen, karjanhoidon ja kaikkien kansantalouden haarojen tilaa sekä ottaa selkoa väestön toimeentulosta ja toimeentulokeinoista.

27. Se järjestys ja muoto, jonka mukaan Kenraalikuvernöörin kirjeenvaihto Ylempien Virastojen, Ministerien ja Ylihallitusten Päällikköjen sekä muiden läänien Ylimpien Päällikköjen kuin myös paikallisten laitosten jo [pitää olla ja] viranomaisten kanssa toimitetaan, ovat erittäin määrätyt.

28. Kun Kenraalikuvernööri ei voi itse virkaansa hoitaa, niin hän, ilmoittaen sen Hänen Majesteetillensa Keisarille, käskee Apulaisensa ryhtyä kaikkia Kenraalikuvernöörin virkatoimia hoitamaan sekä antamaan siitä tiedon Senaatille.

29. Kenraalikuvernöörillä on käytettävänään Kanslia sekä muita laitoksia ja virkamiehiä siitä voimassa olevien erityisten säännösten perusteella. Kenraalikuvernööri määrää, missä järjestyksessä asiat Kansliassa käsitellään.


B. Suomenmaan Kenraalikuvernöörin Apulaisen Johtosääntö.


1. Kenraalikuvernöörin Apulainen, joka nimitetään virkaan ja erotetaan virasta samassa järjestyksessä kuin Kenraalikuvernöörikin, on Kenraalikuvernöörin apuna maan hallinnossa. Apulaisen nimityksestä antaa Kenraalikuvernööri tiedon Keisarilliselle Suomen Senaatille asianmukaisia toimenpiteitä varten.

2. Kun Kenraalikuvernööri oleskelee tässä maassa ja itse hoitaa virkaansa, toimittaa Apulainen Kenraalikuvernöörin hänelle määräämät tehtävät siviilihallinnon kaikkiin osiin nähden. Kenraalikuvernöörin omassa vallassa on uskoa Apulaiselle joku erikoinen osa oikeuksistaan ja tehtävistään. Kenraalikuvernööri ei kuitenkaan voi jättää Apulaisensa tehtäväksi Armollisten käskyjen tiedoksi saattamista, alamaisten lausuntojen, esitysten, kertomusten ja ilmoitusten lähettämistä eikä Senaatin päätösten täytäntöönpanon estämistä.

3. Kenraalikuvernöörin määräyksestä tulee hänen Apulaisensa katsastaa läänejä ja tarkastaa siviililaitoksia, jossa suhteessa Apulainen ilmestyneiden väärinkäytösten ja epäjärjestysten ehkäisemiseksi ryhtyy kaikkiin Kenraalikuvernöörin asiana oleviin toimenpiteihin ja sen ohessa ilmoittaa tärkeämmät asiat Kenraalikuvernöörin harkittaviksi.

4. Anomusten ja valitusten vastaanottamiseen ja niiden käsittelyyn nähden on Apulaisella sinä aikana, jolloin hän tarkastaa maata, samat oikeudet kuin Kenraalikuvernöörillä, jonka ohessa hän ilmoittaa Kenraalikuvernöörille ne asiat, jotka ovat alistettavat Armollisesti tutkittavaksi taikka jotka kaipaavat kirjeenvaihtoa Keisarikunnan Ylimpien Virastojen, Ministerien ja Ylihallitusten Päällikköjen kanssa.

5. Kenraalikuvernöörin Johtosäännön 28 artiklassa mainituissa tapauksissa ryhtyy hänen Apulaisensa Kenraalikuvernöörin kaikkia virkatoimia hoitamaan, jonka hän Senaatille ilmoittaa.


Ministerivaltiosihteeri Plehwe.