Kesä (Puhakka)
Ulkoasu
Kesä. Kirjoittanut Antti Puhakka |
- Ilmesty ilo ihana
- Aika armas päällen pääty,
- Jota suuret että pienet
- Talvi-kauen kaivannunna.
- Nyt jo lämmin liemuavi
- Tuoksu ilmasta tulovi,
- Metsä mettä keittelövi,
- Kukat kuohuvi simoa;
- Vaikka pakkanen paleli,
- Vilu ilma viivytteli,
- Kielti puiltakin pukua
- Kukkaisilta kaunistusta;
- Nyt jo puut pukunsa saavat,
- Kukat kultavaattehensa,
- Niityt neioksi paneksen,
- Nurmet nuoriksi tytöiksi.
- Metsäss’ on ilo ihana,
- Riemu suuri lintuisilla,
- Siellä kukkuvi käköset,
- Rallattavi rastas parvet,
- Järisövi järven rannat,
- Vapisevi vaaran rinnat
- Ilman lintuen ilosta;
- Kauas ääni kaikkuavi,
- Nyt on hupa huonommilla,
- Ratto lapsilla eleä,
- Kuin on kiuru kuulumassa
- Ilmassa ihana lintu,
- Pääskyiset livertelövi,
- Varpuiset visertelövi
- Lapsillemme laulelovat,
- Pienillemme piipattavat,
- Niin miks’en minäki laula,
- Kuku Luojan kunniaksi
- Ilosta ihanan ajan,
- Suven tultua suloisen;
- Vaan ei kuku kurja kurkku,
- Lällätä minun läpeni,
- Eikä kieli kilkettele,
- Laula rastahan tavalla;
- Antasikko alli kielen,
- Kukku-lintu kurkku-torven,
- Rastas laulut lainnoaisi,
- Runot tuttu kenkkeäisi,
- Varpunen viriät virret,
- Pääsky pitkät pilpatukset;
- Siitten raukka lauleleisin
- Pikkusillen pilpattaisin,
- Oisin ihmisten ilona,
- Rutto rahvahan keralla
- Laulaisin joka rapuilla,
- Kukkuisin joka kujalla,
- Rallattaisin rattioilla,
- Livertäisin liitoksilla
- Kiurun kielellä ukoillen;
- Visertäisin pitkät virret
- Isän viimmeisen iloksi,
- Lopun kuulun kunniaksi;
- Allin kielellä akoillen,
- Vanhimmille vaimoloillen,
- Suuren tuskan tunnettua
- Lapsi saunoista, sanoisin
- Siitten keski kertaisillen
- Poikaisillen piikaisillen
- Niinkun rastas rallattaisin
- Monta kieltä muutteleisin
- Pääskyisen ilon ihanan
- Pikkusillen pilpattaisin:
- Varpusen viriät virret
- Visertäisin vaivaisillen,
- Oisin luona orpo-lasten,
- Huvitusta huolellisten,
- Itkut kääntäsin iloksi,
- Muremielet muutteleisin
- Käen kielen kääntimillä,
- Ahnehitten aavistaisin,
- Huuteleisin hukkumista
- Kukkumalla kuolemoa.
Lähde: Maamiehen Ystävä 26.6.1847.