Kesäkeinussa
| Kesäkeinussa. Kirjoittanut Immi Hellén |
- Puun suvisen siimeksessä
- minun keinuni heilahtaa.
- Pien’ siskoni vauhtia antaa,
- ja oksa, mi keinua kantaa,
- suvituulessa hulmuaa.
- Ja lännen lempeä leyhkä
- minun leikkivi kasvoillain.
- Ja on kuni siivet saisin
- ja huudella halajaisin
- tätä raikasta riemuain.
- Käy kilpahan, pääsky ja peippo,
- käy kiurukin kultasuu!
- Minä liitelen lintujen lailla –
- kesä kultainen kukkivi mailla
- ja sävelet kajahuu.
- Puu lempeä laulaa mulle
- suvivihreitä virsiään.
- Keto allani keinuu ja kiikkuu,
- kotikalliot, kummutkin liikkuu,
- ja taivonkin keinuvan nään.
- Ei päätäni lainkaan huimaa,
- tää vauhti on vaaraton.
- Näin, näin mikä hauskaa oiskaan!
- En hennoisi lähteä poiskaan,
- vaan siskonhan vuoro jo on.
1922.
Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.