Kesän viimeinen kukka

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kesän viimeinen kukka.
(Thomas Mooren mukaan.)
Kirjoittanut Thomas Moore
Tuokolta.


Nyt kesän viime kukka
Kukoistaa yksin vaan;
Siskoistaan ruusu-rukka
Jäi myrskyn maailmaan.
Ei kukkaa ruusunlaista
Syyslaaksoss’ ollenkaan,
Mi voisi kaunokaista
Kuvastaa ruskoaan.
En suojalla ma sallis
Sun, kukka, kuihtuvan,
Vaan siskojes luo, kallis,
Sun soisin nukkuvan.
Ma lehtes hiljaa heitän
Haudalle siskojen
Ja sunkin sinne peitän
Vienoisten vierehen.
Niin itse seuraan sitten,
Kun mennyt multakin
On joukko ystävitten,
Se mulle rakkahin.
Kun kuolon kello soipi
Jo veikon viimeisen,
Ken jäädä yksin voipi,
Maailman murheesen!


Lähde: Oulun Viikko-Sanomia 1.4.1871.