Kesävirsi

Kesävirsi Kirjoittanut Jalmari Virtanen

Tuhansin liikkein, muodoin ja ilmein

Eloa maan povi sykähtelee:

Ilmassa liitäen, madellen maassa,

Vedessä kiitäen, ryömien ha’assa,

Helisten, siristen, laulain ja soittain,

Tuhanten soitinten sointuja koittain

Luomisen riemussa kaikk’ elelee.

Iloa humisten metsäkin huojuu

Kutoen loistavaa hääpukuaan:

Vehryttä loimet on, kutehet kultaa;

Kiirehet toimet on: kallista multaa

Inehmo ahkera pelloksi muokkaa,

Kuurussa kyntäen, käyttäen kuokkaa.

Hautoen elämän toiveitaan.

Kilvassa käköset kunnaalla kukkuu,

Koivujen latvoissa sirinä soi,

Korsia kiskoen hyönteiset hyörii,

Päätänsä viskoen siivatat pyörii,

Aholla hyppivät kalkkavin kelloin.

Viehkeät aaltoset veltosti velloin

Kutsuvat: laineille, oi, tule, oi!

Hymyten naavaiset kuusetkin nuokkuu,

Uljaina seutua silmäelee.

Lämmössä läikkyen, tuutussa tuulten,

Kirkkaina väikkyen hehkussa huulten

Kuumien auringon mahtavan, armaan,

Hoivassa maaemon armahan parmaan

Kukkaset ylpeinä kukoistelee.

Oi, kesä, elämän kirkastusvuori,

Mielehen lämpöä mullekin suo!

Rintahan riutuvaan voimia anna,

Elämään hiutuvaan intoa kanna,

Uskoa uutta ja tekojen tulta!...

Hukkaan on mennyt niin paljon jo multa.

Siksi on aika nyt ponnistaa!

1917

Lähde: Virtanen, Jalmari 1936: Valittuja runoja. Valtion kustannusliike Kirja, Petroskoi.