Kevään aika

Kevään aika.

Kirjoittanut Verner von Heidenstam

Nyt sääli on vainajia,

jotk’ eivät keväässä elää saa,

ei päivänpaahteessa lämmitellä,

kun kukkia täynnä on ihana maa.

Mut ehkä kuollehet kuiskivat

kevätkukille sanoja, joita

ei tajua elossa oleva kenkään.

Näet enemmän vainajat tietää kuin toiset.

Kenties alasmenossa auringon he

syvemmästi riemuiten konsaan kuin me

viel’ liikkuvat varjossa illan

ajatellen salaisuutta vain,

mi yksin on tiedossa vainajain.

Lähde: Maailman lyriikkaa: runosuomennoksia. 1922. Aarni Kouta. Otava, Helsinki.