Siirry sisältöön

Kevään tultua

Wikiaineistosta
Kevään tultua.

Kirjoittanut Kustavi Grotenfelt


Terve tullut rannoillemme
Kevät armas, sulokas,
Uudet toiveet povehemme
Herätät sä tullessas.
Olet kaunoinen taas täällä,
Talven ukko pakenee,
Vuokko kukkivi jo mäellä,
Leivo ilmass’ liitelee.
Kuusistossa norja mannel
Kukoistaa ja vihertää,
Heleämmin kaikuu kannel
Laulajankin keväällä.
Puro hyppii laaksoloissa,
Rannan kukkaa suutelee,
Sinisenä, loistavaisna
Taivas yllä kaartelee.
Talvisesta unestansa
Luonto kaikki virkoaa,
Järven laineet rantojansa
Vapahina velloaa.
Vapaina myös aatteheni
Kiitää yli maailman,
Kuvaavat ne syömelleni
Uuden ajan, toivoisan.
Silloin Suomen kieli kaikuu
Kunnailla ja laaksoissa,
Silloin Väinön laulu raikuu
Suomen kansan rinnasta.
Niinkuin kevät tullessansa
Maihin, vesiin hengähtää,
Niin myös Suomi kerrallansa
Uuteen eloon herähtää.
Terve tullut rannoillemme,
Kevät armas, sulokas,
Uudet toiveet povehemme
Herätät sä tullessas.

Leimu [Kustavi Grotenfelt].


Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. III. 1880. G. W. Edlund, Helsinki.