Kevät (Siljo)
Ulkoasu
Kevät. Kirjoittanut Juhani Siljo |
I.
[muokkaa]- Näen allani päivän paistaman maan
- keväthuumeessa huhtikuun.
- Läpi sen joet vierivät tulvillaan
- meren aukean aaltoiluun.
- Läpi sen kevät sykkien tulvehtii
- ja sen valtimot kuumina lyö.
- Vain metsien kohdussa piileksii
- syvin routa ja synkin yö.
- Ja jos totta ma näin: kevät armon toi
- asujalle jo myös tämän maan;
- jopa ihminen ihmisnä elää voi,
- elon siunaus sielussaan.
- Jos totta ma näin: kodin pystyttää
- ja sen rauhaan ihminen käy;
- lepo, askar lauluna heläjää,
- vihan kyitä ei kynnöllä näy.
- Ja ma itse, ma itse ihminen oon,
- laps sykkivän keväimen.
- – Suvi, kanssasi työhön ja karkeloon
- jo on altis ihminen.
- – –
- Mut ei! Vähän totta, mut enemmän
- keväthoureen valhetta vain:
- joet liittävät laulunsa ylpeän
- suvivirsiin ulappain,
- kevät hulmuten saa, vedet vapaat on,
- ei ihminen vapaaks saa,
- hän itse kahleet kohtalon
- sydänjuuriins’ upottaa;
- vihan kyille vain pesän pehmoisen
- hän suo kodin-kaihossaan,
- madot mataa murheita kylväen
- hänen touko-vaoillaan;
- työn tekee tuskain orjana hän,
- levon murheella nautitsee.
- Maan piiloon uomat elämän
- elon ilmoilta pakenee.
- Ja ma itse, ma kaihoni vanki oon,
- ja mun suoneni kuumina lyö.
- Kevät saa, ei ihmisen kohtaloon
- sen ihmeinen armotyö!
II.
[muokkaa]- Laulajiaan vartoo vehmas koivu,
- kevätyössä huojuin hiljalleen.
- – Koht’ on, koivu, saapuneet ne kaikki,
- yhtyin kanssas elon kiitokseen.
- Kuulijaansa kaipaa täysi sydän,
- haastain yksin yöhön himmeään.
- – Sata kevättä on ohi mennyt,
- tullut kuulijaa ei yhtäkään.
III.
[muokkaa]- Niinkuin arat urvut, niinkuin lehdet hennot
- toivo toisen jälkeen herää elämään,
- sydän päivään avaa sadat sala-kennot,
- pyytäin suven mettä, pyhintään;
- luottain elon isään, joka aina pitää
- murheen vähimmästä matajasta maan,
- jonka käden alla kaunihisti itää
- jyvä pienin ylös piilostaan;
- jonka kutsu johtaa elon vapahdusta
- mullan raskaan alta, uumenista yön,
- jonka joka katse hehkuu lupausta
- hedelmistä nuoren luomistyön.
Lähde: Siljo, J. 1914: Maan puoleen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.