Kevät ja Kerttu

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kevät ja Kerttu.

Kirjoittanut Immi Hellén


Kevät kuiskii: ma voiton saan,
talven taittui jo valta.
Heräs vuokko jo kotihaan,
nousi hankien alta.
Kohta tuoksuvi tuomenterttu,
tullos leikkihin, pieni Kerttu!
Kummut kultia täynnä on,
kohta alamme karkelon.
Suli kinos ja järven jäät,
korsi kurkkivi maasta.
Perhot, mettiset siivekkäät
näin ne Kertulle haastaa:
Etkös tunne? oon vanha tuttu,
vaikka uusi on mulla nuttu.
Käyös kanssamme leikkihin
metsän suurehen salihin!
Palas pääsky jo Pohjolaan,
sorsa lammella soutaa.
Sinipiikaset Kerttuaan
kesälehtohon noutaa.
– Siellä hetket ei haivu hukkaan,
Kukat käärimme Kertun tukkaan.
Sukat riisu ja kengät pois,
kevyt karkelo silloin ois!

1923.


Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.