Kevätvalssi

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kevätvalssi.

Kirjoittanut Eero Eerola


Soi, riemu, nyt soi!
nyt on kukkien kuu,
on tuoksussa tuomi
ja pihlajapuu,
taas onnesta laulavat
inehmon lapset,
ja impyet kulkevat
hajalla hapset,
on luonto nyt nuori
ja lempeä tuhlaa,
kuin ensi-yön hetkeen
ja sulo-hääjuhlaan
nyt valmis on koivu,
se valkeakuori,
saattona laakso
ja lehto ja vuori...
ah, vehreys muu! –
suur’ mahlojen kuu
suur’ unten ja toivojen kuu!
Taas impyet kaihojen
kangasta kutoo,
käy laulaen pirta,
mut kyynelkin putoo,
povi arka nyt onnensa
niisiä nitoo
ja valkeessa yössä ne
seppeltä sitoo,
jo tulvivat rinnassa
autuuden tunnut,
jo viittovat virvojen
vihreät hunnut,
jo itkevät onnesta
inehmon lapset
ja kulkevat, kultaiset
hajalla hapset.


Lähde: Eerola, Eero 1916: Lauluja ja runoja. Arvi A. Karisto, Hämeenlinna.