Kieliasetus 1863

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 1863 No 26.
(Ylösluettawa Saarnastuolista).
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä.


Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsewaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäwäksi: niiden hakemusten ja esitysten johdosta, joita Suuriruhtinanmaan suomalainen wäestö tuo tuostakin on Meille laittanut, ja kuin aina olemme halulliset edistämään kaikkea, joka woi olla suomalaisten alamaistemme hyödyksi ja menestykseksi, olemme Me, samalla jättääksemme heille pysyväisen muiston käynnistämme Suuriruhtinanmaassa, Armossa säätäneet seuraawaisesti:
1:ksi. Waikka Ruotsin kieli edellensä pysyy maan wirallisena kielenä, julistetaan Suomen kieli kuitenkin yhtä oikeutetuksi edellisen kanssa kaikissa semmoisissa asioissa, jotka wälittömästi koskewat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä; jonka johdosta suomenkielisiä kirjoituksia ja asiakirjoja tästä lähin pitää esteettömästi kaikissa Suomenmaan tuomio-istuimissa ja virastoissa wastaan otettaman.
2:ksi. Wiimeistäänki lopulla wuotta 1883 pitää Suomen kielen oikeus semmoisena kuin se tässä ylempänä on myönnytetty ja määrätty, oleman täydessä woimassaan niidenki asiakirjain suhteen, joita tuomio-istuimista ja wirastoista suoritetaan; kuitenki niin, että ne alatuomarit ja muut wirka- ja palwelusmihehet, joilla nyt jo on semmoinen taito Suomen kielessä ja harjaantumus sen kirjoittamisessa, että woiwat sillä kielellä suorittaa pöytä- ja asiakirjoja, jo kohta saawat siihen ruweta niissä tapauksissa, kuin heitä siihen pyydetään, ja
3:ksi. Suomenmaan Senaattimme toimeksi jätetään, tykönämme alamaisuudessa ehdotella, millä tapaa ja missä järjestyksessä Suomen kieli jälettäisin on pääsewä sisälle ja sitä woitanee käyttää maan oikeustoissa ja wirkakunnissa, ynnä ne muut hankkeet ja toimet, jotka tulewat seuraamaan tästä Armollisesta asetuksestamme. Jota kaikki asianomaiset alaimaisuudessa noudattakoot.
Helsingissä, 1 p:nä Elokuuta 1863.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
Lars Sackleen C. Cronstedt
M. V. Nordenheim Clas Nordenheim
A. L. Born Joh. Er. Bergbom
A. F. Munck Pehr Peterson
K. Furuhielm Joh. Granlund
F. Edelheim Seb. Gripenberg
G. F. Rotkirch Eugen von Knorring
J. Snellman