Kiinan Keisari

Kiinan Keisari. Kirjoittanut Heinrich Heine

Alkuteos Der Kaiser von China. Suomentanut Hilja Liinamaa.

Isä mun oli kaappinaukkaaja,

hän kohtuutta seurata koki.

Mä ryyppyni ryyppään rajoitta

ja keisari suur’ olen toki.

Tää juoma on taikuri tenhoisa

ja mieleeni vaikuttaa se,

ens’ ryypystä Kiina on mahtava,

kukoistuksehen puhkeaa se.

Ja valtakuntani keskus tää

ihan kukkaistarhan on lainen.

Olen itse keisari kruunupää,

saa rouvani prinssin vainen.

Ylivuotava täällä on runsaus,

tulee potevat tervehiks’ silleen.

Hovimestari, kelpo Konfusius

saa ällinsä kirkkaimmilleen.

Sotilaiden karkea limppukin

on mantelikakkua pelkkää.

Ei verhou köyhät lumppuihin,

sametissa, silkissä helkkää.

Ja mandariiniritaruus,

yli-ikäiset, lahot aivot

taas nuortuu, alkaa häly uus,

palmikkoin viuhkeet raivot.

Vaha templissä suitsuu, huilut soi,

on vallassa uskonkaavat,

ja juutalaiset kääntyy, oi,

pyhän tähden merkiksi saavat.

Ei kumouskiihkoa. – Mantschutkin

näin kiljuu: huoli emme

me perustuslakia, pyövelin

ja pamppua tarvitsemme.

Askeetit joskin kielteli

pois viiniryypyn maukkaan,

en tottele, valtakuntani

mä onneks’ juoda naukkaan.

Taas ryyppy kurkkuun kulahdas,

oot makeaa kuin manna.

Ja kansani on voimakas,

se laulaa: hosianna.

Lähde: Heine, Heinrich 1910: Aikarunoja. Suomensi Hilja Liinamaa. Kyminlaakson Työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta r. l., Kotka.