Kiinan Keisari (Juva)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiinan Keisari.

Kirjoittanut Heinrich Heine


Oli isäni nahjus-valtijas,
Unimyssy ja kuivan tyystä;
Ma milloin vaan otan naukun taas,
Olen suuri keisari syystä.
Se vasta on juoma! Ma huomaan tuon,
Kuink’ ihmeitä tekee viina:
Kun milloin vaan ma naukun juon,
On kukoistuksessa Kiina.
Tää keskuksenvaltio muuttuu niin
Kuin puutarhamaailmaksi;
Ma melkein mies olen itse siin’,
Käy rouvani raskahaksi.
On kaikkialla runsaus,
Ja sairaat terveiksi käkee;
Hovimestari, ukko Konfusius,
Taas viisaimmat hetkensä näkee.
Sotamies kun leikkaa limppuaan,
Hän mantelileivosta leikkaa,
Ja kaikki roskakansa maan
Sametissa ja silkissä keikkaa.
Ritaristopa mandariinien
Ja invaliidit kanssa,
He jälleen saavat nuoruuden
Ja puistavat palmikkojansa.
Suur uskon pagoodi[1], symbooli maan,
On valmisna kaikkein nähden;
Koko juutalaisjoukkue kastetaan
Ja saa lohikäärmeen tähden.
Jää kumouksellinen henki jo pois,
Jalot mantshuulaiset ne huokaa:
”Mitäs konstitutsioonista meille ois,
Ei, pamppua, selkäämme suokaa!”
Askleepion miesten haastaa suon,
– He ei tätä juontia kiitä –
Mut milloin vaan ma naukun juon,
Kun maalle on onnea siitä.
Ja naukkupa taas, ja naukkupa taas,
Se on kuin taivaan manna!
Syö naurista kansa, ja onni on maass’,
Ja se laulavi: Hosianna!
  1. Kölnin doomi.


Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.