Kirjastolaki (1961)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen asetuskokoelma 235/1961.


Kirjastolaki.
Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1961.
_______________


  Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §.

Yleistä kirjastotointa ohjaa ja valvoo kouluhallitus.

2 §.

Kirjastotoimen yleisten ja periaatteellisten kysymysten käsittelyä varten on kouluhallituksen apuna neuvoa antavana ja aloitteita tekevänä elimenä kirjastoasiain neuvottelukunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksitoista jäsentä. Heidän tulee edustaa opetusministeriötä, kouluhallitusta, kaupunki-, kauppala- ja maalaiskuntia, yleisiä ja tieteellisiä kirjastoja, kirjastonhoitajakoulutusta sekä maan kummassakin kieliryhmässä toimivia kirjastoalan ja vapaan kansansivistystyön järjestöjä.

3 §.

Kunnalla on oikeus lain ja asetuksen säätämissä rajoissa itse järjestää kirjastotoimensa. Jos kunta saa tämän lain mukaista avustusta kirjastomenoihinsa, tulee sillä olla kirjastolaitoksen hallintoa varten kirjastolautakunta, johon kunnallisvaltuusto valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja vähintään neljä jäsentä. Kunnan kirjastotoimi on tällöin myös järjestettävä ohjesäännöllä, jonka kouluhallitus vahvistaa.

4 §.

Paikallista kirjastotoimintaa täydentävät ja tukevat alueellisina keskuskirjastoina toimivat maakuntakirjastot.

Maakuntakirjaston tehtävät valtioneuvosto antaa kirjastotoimintaansa varten valtionapua saavan kunnan kirjastolle tämän kunnan suostumuksella.

5 §.

Maalaiskunnat saavat valtionapua kaksikolmasosaa sekä kauppalat ja kaupungit yhdenkolmasosan kirjastojensa todellisista ja hyväksytyistä 6 §:ssä luetelluista menoista.

Vähävaraiselle tai harvaan asutulle kunnalle voidaan opetusministeriön päätöksellä myöntää lisäavustusta 10–25 prosenttia kirjastojen 1 momentissa tarkoitetuista menoista.

Jos kunta tai kuntainliitto ylläpitää kirjastoa valtion, kuntainliiton tahi kunnan omistamassa sairaalassa tai huoltolaitoksessa, annetaan sille valtionapua 90 prosenttia tämän kirjaston 6 §:ssä luetelluista menoista.

6 §.

Kirjastojen menoiksi valtionapua laskettaessa katsotaan tarpeellisen kirjastohenkilökunnan rahana maksetut palkat, työnantajan näistä palkoista suorittamat lapsilisämaksut, kirjallisuuden ostamiseen, sitomiseen ja kuljettamiseen sekä mikrofilmien ja niiden lukulaitteiden, opetusfilmien ja muiden audiovisuaalisten välineiden hankintaan ja vuokraukseen käytetyt varat, niin myös kaluston, kirjastovälineiden ja kansliatarvikkeiden sekä kirjastoautojen ja -veneiden hankinta- ja korjauskustannukset, tarpeelliset painatus- ja ilmoituskulut, kirjaston palovakuutusmaksut ja, milloin kirjastolla on käytettävänään yksinomaan sitä varten varattu tarkoituksenmukainen vuokrahuone tai -huoneisto, sen vuokra sekä, jos kirjasto on kunnan omassa rakennuksessa, se kunnossapitokustannusten määrä, jonka valtioneuvosto vuosittain todellisten keskimääräiskustannusten perusteella erilaisille kirjastorakennuksille ja -huoneistoille vahvistaa, sekä kirjastohuoneen tai -huoneiston lämmitys-, valaistus- ja siivouskustannukset valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan.

7 §.

Maalaiskunta ja kauppala saa kirjastorakennusten sekä kansakoulurakennuksiin sijoitettujen tässä laissa tarkoitettujen yleisten kirjasto- ja lukuhuoneistojen hankkimiseen ja perusparannuksiin valtionapua ja lainaa samojen perusteiden mukaan kuin kansakoulurakennuksiin.

Kaupungille annetaan kirjastorakennusten tai -huoneistojen hankkimiseen sekä niiden perusparannuksiin valtionapua valtioneuvoston harkinnan mukaan vähintään 10 ja enintään 40 prosenttia hankintakustannusten koko määrästä tai, jos kustannukset nousevat yli 5 momentissa mainitun normaalihinnan, tästä hinnasta.

Tammikuun 1 päivän 1959 jälkeen perustettu kaupunki saa 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen valtionapua ja lainaa samojen perusteiden mukaan kuin kauppala saa valtionapua ja lainaa kansakoulurakennuksiin.

Kaupungilla, kauppalalla ja maalaiskunnalla on oikeus tässä pykälässä mainittuun rakennusavustukseen ja lainaan, kun se rakennustyötä varten on saanut opetusministeriöltä rakennusluvan. Rakennuslupa ei kuitenkaan ole tarpeen perusparannuksiin eikä sellaisen rakennuksen tai huoneiston hankkimista varten, jolle määrätty normaalihinta ei ylitä yhtä miljoonaa markkaa.

Valtioneuvosto määrää vuosittain ne yleiset perusteet, joiden mukaan kouluhallituksen on vahvistettava kirjastorakennusten ja -huoneistojen piirustukset ja työselitykset sekä määrättävä tätä pykälää sovellettaessa noudatettavat normaalihinnat.

8 §.

Vuotuisen valtionavun saamiseksi vaaditaan:

1) että kirjastojen käyttämisestä ei kunnan jäseniltä peritä maksua;

2) että kirjastot toimivat tarkoituksenmukaisissa huoneistoissa ja että kirjastoilla on tarpeellinen kalusto ja kirjastovälineistö;

3) että kirjastojen kirjavarastot vastaavat määrältään ja laadultaan kunnan suuruuden ja väestöaineksen sekä kielisuhteiden edellyttämää kirjastontarvetta ja että kirjavarastoja vuosittain kartutetaan;

4) että kirjastot ovat auki kouluhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti;

5) että kirjastonhoitoon osallistuvilla viranhaltijoilla on säädetty kelpoisuus ja että virat täytetään asetuksessa tarkemmin määrätyllä tavalla; sekä

6) että kunnan kirjaston edellisen vuoden toiminnasta annetaan kertomus sekä vaadittaessa muutkin kirjastojen valvontaa varten tarpeelliset tiedot niin kuin siitä asetuksella säädetään.

9 §.

Kunta, jonka kirjasto toimii maakuntakirjastona, saa edellä mainitun avustuksen lisäksi asetuksessa tarkemmin määrätyillä ehdoilla vuosittain 3 000 000 markkaa. Lisäksi kunta saa maakuntakirjastolle määrätyn toiminta-alueen kutakin asukasta kohti vuosittain 10 markkaa. Asukaslukua laskettaessa ei oteta huomioon kirjaston sijaintikuntaa.

10 §.

Edellä tässä laissa tarkoitetut valtionavut myöntää kouluhallitus, ellei toisin ole erikseen säädetty.

11 §.

Suomen kansalaiselle sekä kotimaiselle yhteisölle ja säätiölle voidaan valtion tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten otetusta määrärahasta myöntää opetusministeriön harkinnan mukaan valtionapua yksityisin varoin ylläpidettyyn kirjastotoimintaan sairaaloissa, parantoloissa, vanhain- ja lastenkodeissa, työmailla, sotilaskodeissa, laivoissa, majakoissa ja muissa niihin verrattavissa paikoissa, ehdolla, että kirjaston hoidossa noudatetaan kouluhallituksen antamia yleisiä ohjeita.

12 §.

Valtion kirjastotoimiston viran ja toimen haltijat siirtyvät vastaaviin kouluhallituksen virkoihin ja toimiin.

13 §.

Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella.

14 §.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1962, kuitenkin niin, että kirjastojen 5 §:ssä mainittu valtionapu sanotulta vuodelta määräytyy kokonaisuudessaan tämän lain mukaan, ja sillä kumotaan 20 päivänä huhtikuuta 1928 annettu kansankirjastolaki (131/28) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.


  Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1961.


Tasavallan Presidentti
URHO KEKKONEN


Opetusministeri Heikki Hosia.


Katso myös[muokkaa]