Kirje Ameriikasta (New York 11.7.1888)/2

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirje Amerikasta
[New York 11.7.1888]
Kirjoittanut [[]]
Julkaistu alun perin: Päivän#Uutiset, 7.8.1888, nro 182, s. 2. Artikkelin verkkoversio.


Kirje Ameriikasta.

New-Yorkista 11 p:nä heinäkuuta 1888.

(Jatkoa viime n:roon.)


Yleensä on työansion saanti Yhdysvalloissa nykyänsä hyvin huonoa eikä mitään suurempata muutosta parempaan päin tässä suhteessa ole kohta toivottavissa, vaan tulee kova siirtolaistulva yhä huonontamaan työn saantia. Maanmiehenne tekisivät siis viisaimmin, jos olisivat nykyänsä tulematta tänne kovin suurissa joukoin; sillä joll’ei heillä ole hyvästi varoja tänne saavuttuansa tahi erinomaisen suotuisa onni, saattaa heidän olonsa täällä tulla hyvinkin tukalaksi. Lähimmässä tulevaisuudessa saattavat kuitenkin maanviljelys- y. m. työt tarjota jotakin tointa, mutta syksystä alkaen tulee varmaankin olemaan hyvin vaikeata saada minkäänlaista ansiota. Kumminkin on tänäkin vuonna tänne tullut useita suomalaisia. Kun joskus olen sattunut käymään siirtolaisten maallenousu-paikalla Castle Garden’issa, olen nähnyt joukottain maamme miehiä siirtolaiskonttoorien läheisessä kadun kulmassa. Ne joilla on ollut varaa rautatiepiletin ostamiseen ovat lähteneet täältä länteen päin, toiset ovat saaneet työtä osaksi tiiliruukeissa osaksi rautatierakennuksissa taikka myöskin Canadassa. Muutamia sanotaan lähteneen rautatietöihin aina Costa Ricaan asti Keski-Ameriikassa. Mutta useiden on ollut pakko oleskella täällä ja pitää hyvin niukkoja päiviä ennenkuin on onnistunut saamaan mitään työtä ja moni, joka on työtä saanut, tulee luultavasti huomaamaan sen hyvin huonosti lyövän leiville. Kotimaan sanomalehtien pitäisi sentähden vakaasti varoittaa kaikkia maamme miehiä tarkoin ajattelemaan ennen kuin lähtevät tänne tänä vuonna. Sillä kun nyt parhaana työnteon aikana jo työnpuute vallitsee, tulee asianlaita varmaan paljoa huonommaksi syksyllä ja talvella. Yleisesti tunnettu tosiasia on täällä että ne vuodet, joiksi presidentin vaali sattuu, ovat huonoja rahavuosia eikä nykyinen vuosi näytä tekevän poikkeusta tästä säännöstä. Ainoastaan ne joilla on hyvästi rahaa, voivat sellaisina vuosina ansaita hyvin.

Lännessä ja etenkin kaukaisessa lännessä, Vashingtonin maakunnassa, Oregonissa ja Kaliforniassa ovat olot tosin vähän paremmat, paikottain hyvinkin hyvät, mutta jopa alkaa lännestäkin kuulua suurta valitusta työpalkkojen huonoudesta. Useat suomalaiset ovat, niin kerrotaan, kirjoittaneet sieltä tänne ja kysyneet minkälaiset työpalkat täällä itäisissä valtioissa ovat, valittaen niitä lännessä huonoiksi.

Toivottavaa olisi, että Suomen sanomalehdet yleensä paremmin seuraisivat täkäläisiä oloja, joten ne ehkä voisivat saada monenkin maansa-miehen jättämään tänne tulematta, ainakin sopimattomana vuoden aikana. Monella tänne aikovalla on ehkä niukka, mutta kumminkin varma leipäkannikka kotona, jota vastoin häntä täällä saattaa puute ja kurjuus kohdata. Ainoastaan palvelustyttöjen on esim. tätä nykyä helppo saada täällä tuottavaa ansiota, muiden on parasta, ainakin tänä vuonna pysyä kotonansa.

Kirjeenvaihtajanne lupaa parhaan kykynsä mukaaan seurata työpalkkojen vaihteluita täällä ja aika-ajoin antaa niistä niin luotettavia tietoja kuin suinkin.

Viimeksi kuluneina viikkoina on Ameriikassa oleville suomalaisille jaettu kiertokirje, jonka on julkaissut n. s. ”Suomen siirtolaiskonttoori” eli The Skandinavians and Finlanders Emigrant-Compani, mikä sen virallinen nimi on. Mainittu kiertokirje sisältää selvityksen mainitun yhtiön asioimistilasta 1 p:nä kesäkuuta 1888 sekä muutamia viattomia ”puffia” yhtiön hyväksi. Kiitettävää on että yhti[ö][huom. 1] on julkaissut asiainsa tilan — kaikkien sellaisten toimistojen, jotka harjoittavat tämänlaatuista asioimista, pitäisi tehdä samoin, mutta annettujen tietojen pitäisi myöskin olla täysin tarkkoja ja luotettavia. Ikävätä kyllä, taitaa ylempänä mainittu selvitys jättää paljonkin toivomisen silaa tässä suhteessa. Ainakin olen muutamilta, arveluni mukaan hyvinkin asian tuntevilta henkilöiltä, kuullut oikeutettuja muistutuksia sitä vastaan. Jos nämät muistutukset kaikin puolin pitävät paikkansa, asettaa puheenalainen selvitys asiain tilan hyvin väärään valoon. Niin esim. arvataan yhtiön kiinteä omaisuus Brooklyn’issa 18,000 dollarin arvoiseksi, jossa summassa aivan varmaan on vähintään 2,000 dollaria liikaa. Jos muut varat ovat arvatut samassa suhteessa, niin tulee voitto- ja tappiokontto piankin muuttumaan toiselle puolelle s. o. yhtiön voitto muuttuukin tappioksi. Suomalaisten siirtolaisten tähden toivoisin ettei asianlaita niin olisi; vaan kun ilmeisesti eksyttäviä tietoja julkaistaan kreditin kohottamiseksi, niin ovat epäilykset myöskin oikeutettuja. Varmaa on että jos yhtiön täytyisi kiinnityslainojen, jotka yhteensä tekevät 12,000 dollaria, irtisanomisen takia kiirehtiä mainitun kiinteän omaisuuden myyntiä soluisi vararahasto siihen ja yhtiön tila jäisi riippuvaksi muiden varojen arvosta. Arveluttava kohta on kieltämättä myöskin se että suurin oja yhtiön pääomasta on kiinteänä omaisuutena.

Minä en suinkaan pidä yhtiön asiain tilaa huonona, varsinkin sen ajan lyhyyteen katsoen, jona yhtiö on ollut vaikuttamassa, mutta semmoisena kuin se mainitussa kiertokirjeessä esiintyy, on yhtiön kannattavaisuus vähintään sanoen liiaksi kukiteltu. Kun yhtiötä käyttävä yleisö ylipäänsä on asioimisliikkeesen kuuluvia tietoja vailla ja heitä sentähden voi helposti pettää liioitelluilla tiedonannoilla, olen kaikkien niiden hyväksi, jotka mainitun yhtiön kanssa ovat tekemisissä, tahtonut huomauttaa tätä epäkohtaa.

Suomalainen.



Viittausvirhe: <ref>-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”huom.”, mutta vastaavaa <references group="huom."/>-elementtiä ei löytynyt tai sulkeva </ref> puuttuu