Kodittoman laulu
Ulkoasu
Kodittoman laulu. Kirjoittanut Väinö Kolkkala |
- Pesänsä pienoisella
- On lehdon linnullai,
- Asunto ahvenella
- On lammen laineessai;
- Ei mulla maalla majaa,
- Ei rantaa rauhaisaa,
- Vain elon aallot ajaa
- Mua kurjaa kulkijaa.
- Pien’ lintu riemurinnoin
- Livertää oksallaan,
- Ilolla leikkii innoin
- Myös ahven aallossaan.
- Mun äänen’ suruin raikuu,
- Kun laulan kulkeissain,
- Ja kummut, laaksot kaikuu
- Surulla vastaan vain.
- On linnunpojat heikot
- Niin ratki riemuisat;
- On heillä siskot, veikot
- Ja hellät vanhemmat.
- Mut vanhempia vailla
- Oon koito koditon,
- Ei tutun turvaa mailla,
- Siks tieni synkkä on.
- Miks synnyinkään mä pieni
- Poloinen poikanen!
- Ah milloin veis mun tieni
- Luo lieden lämpöisen!
- Oi konsa kodon saisin
- Niin rakkaan, rauhaisan,
- Jonk’ onness’ unhottaisin
- Tien kolkon kulkijan!
- Sen toivo mulle vielä
- Vain yksin hoivan suo,
- Ja tylyll’ elon tiellä
- Se lohdun mulle tuo.
- Siks kaihomielen kannan
- Salassa rinnaissain,
- Vain metsäin kuulla annan
- Suruista lauluain.
Kulo [Väinö Kolkkala]
Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. V. 1897. Suomal. Kirjall. Seuran kirjapainon osakeyhtiö, Helsinki.