Koivikko kunniavartiana

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koivikko kunniavartiana.
(19 9–18/12 06.)
Kirjoittanut Irene Mendelin


Koivikko kaunis vartioi
vanhan haltian unta,
ääneti on, ei huminoi,
kuulee, iäisyysvirret soi,
tuntee että nyt läsnä on
Jumalan valtakunta.
Koivikko seisoo miettien:
Täällä haltia lauha
elämän työnsä täyttäen
lemmellä liikkui, iloiten,
surren, kärsien, häll’ on nyt
Jumalan suuri rauha,
Koivikko kaunis vartioi
unta haltian hyvän,
ääneti on, ei huminoi,
siunaten nöyrää kunnioi,
joka elämän ongelman
käsittää suuren, syvän.


Lähde: Mendelin, Irene 1915: Lehtisiä koivikosta. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.