Koivikko kunniavartiana
| Koivikko kunniavartiana. (19 9–18/12 06.) Kirjoittanut Irene Mendelin |
- Koivikko kaunis vartioi
- vanhan haltian unta,
- ääneti on, ei huminoi,
- kuulee, iäisyysvirret soi,
- tuntee että nyt läsnä on
- Jumalan valtakunta.
- Koivikko seisoo miettien:
- Täällä haltia lauha
- elämän työnsä täyttäen
- lemmellä liikkui, iloiten,
- surren, kärsien, häll’ on nyt
- Jumalan suuri rauha,
- Koivikko kaunis vartioi
- unta haltian hyvän,
- ääneti on, ei huminoi,
- siunaten nöyrää kunnioi,
- joka elämän ongelman
- käsittää suuren, syvän.
Lähde: Mendelin, Irene 1915: Lehtisiä koivikosta. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.