Kolminaisuusoppia

Kolminaisuusoppia. Kirjoittanut Eetu Salin

Kun mä kuulin kerrottavan,

Tiedon tuosta mulle toivat,

Ett’ ei ehjänä eneä,

Kaikk’ ei yksimielisinä,

Pysy puoluepoetat,

Tietoniekat työn ja taiston.

Silloin siitä noinkin tuumin,

Arvaelin aatoksissa,

Ett’ on pienet ehkä päänsä,

Aivot ahtahalla aivan,

Kun ei kolmea käsitä,

Mahtumaan saa mielehensä,

Aksiomia aattehehen,

Tapaa työmme, taistelomme.

Vaiko löyhässä ois’ liian

Aivosolut huiskin, haiskin,

Jos on liiaksi tiloa,

Tyhjää päässä toinen puoli

Noilla suunnan siirtäjillä,

Soittajilla sorapillin.

Noin kun siinä sinne tänne

Tutkistellen taitavasti

Selvittelin sitten syitä,

Sekä tapoa tavotin,

Kuinka tuoda tielle taasen,

Talutella taidon kanssa,

Nämä äksyt, äyräpäiset,

Virkut varsat, vinkkuroivat.

Näin sai silloin sanat suuhun.

Luontui laulelmaksi lauseet:

Yks’ jos aate yhtehinen

Matkanmäärä selvä, sama,

Niin on riita teistä turha,

Tora tarpeetonta tuiki.

Kaikki tiethän Roomaan vievät,

Tuvan eestä tuovat Turkuun.

Taivaaseen vaan yks’ on polku,

Kuja kuljettava kaita,

Menometkut monenlaiset;

Kaikenlaiset kulkukeinot

Taivaan tielläkin on tarpeen.

Konstin kolmin kumminkinpa

Kapeata tietä pitkin

Papit karjaa sinne kaatsaa.

Isä lait, – niin he väittää, –

Dikteerailee tunnon tarkat,

Jott’ on hitsi helvetissä,

Tuhat tulimaisen kuuma,

Taivaaseen jos ken ei tahdo,

Tallaella tietä kaitaa,

Ahtaanportin kautta aivan,

Talutella sinne salli.

Poika taasen afääreissä

Pärjää puolestansa parhain;

Kukistaen kilpailussa

Kauppasaksat kaikenlaiset.

Ilmaiseks’ kun lupaa ihan,

Viel’ ei velkojakaan muista.

Siten itse juutalaiset,

Kierät, keljut kaupoissansa

Jo on joutunut jorolle,

Hävitetty hunningolle,

Tuossa taivahan tohussa,

Häärinnässä helvetistä.

Järin järjestämistöiden

Pyhähenki päälle pitää,

Perustellen pitkin maita

Pitäjiä pappeinensa,

Sekä seurakunnat sitten

Liittoon lujaan laitteleepi,

Että pulassa on piru,

Perkelekin kiipelissä,

Taisteltaissa taivahasta

Saatanan sen vanhan kanssa.

Noin on oppi uskonnosta

Oikeaksi oivallettu,

Tiestä taivahan tajuttu,

Vaikka juuri Jumalvoimin,

Vielä valtion varassa

Tuhtaa tuhat taikuria,

Satamäärin saarnamiestä.

Kuink’ ei silloin keinot kaikki,

Kumminkinpa kolme niistä

Taistelussa työläisten,

Meikäläisten mieromiesten

Yhtä tarpeelliset kaikki,

Itsekukin ennen muita?

Lähde: Salin, Eetu 1909: Tyrmässä. I. Osuuskunta Kehitys r. l., Pori.