Kompia
| Kompia. Kirjoittanut Lauri Ekberg |
Huhu.[muokkaa]
- ”On Kalle kihloissa”, niin hoettiin,
- ”Hän usein saapi kirjeen kullaltaan”.
- Ei kauvan kestä, kun jo tiedettiin:
- ”On Kallen kulta – kullan karhu vaan”.
Logiikkaa.[muokkaa]
- Jussi kun joltakin kuul’: – nerot juoppoja on useammat,
- Miettivi: ”enköhän vaan oo minäkin neromies”.
Kieliriita.[muokkaa]
- ”Voi tuhat! mistä tullut
- On kurjuus maamme tään?
- Jo lapsetkin kuin hullut
- Kinaavat kielestään”.
- Näin ärjyi, päässä hapset
- Pystyssä, ukko N,
- Kun kuuli, mikä lapset
- Sai syömään riidellen.
- Mut leppyy ukon mieli,
- Suu hymyyn vetäytyy,
- Kun huomaa: – lampaan kieli
- Ol’ lasten riidan syy.
Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. IV. 1885. Savo-Karjalaisen Osakunta, Helsinki.