Korkeimman hallinto-oikeuden päätös äänestyksestä pidättäytymisestä
Kysymys kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja kunnanvaltuutettujen esteellisyydestä, sekä siitä onko knv:n päätös ollut tehtävä määräenemmistöin. – Onko määräenemmistöä laskettaessa saapuvilla oleviksi katsottava nekin valtuutetut, jotka ovat kokouksessa läsnä mutta pidättäytyvät ottamasta osaa äänestykseen, jos todetaan etteivät he ole olleet esteellisiä?
Sittenkuin Yläneen k:n kntk. 29/12 10 oli Yläneen seurak:n kirkonkokouksen ehdotuksesta päättänyt siirtää siihen asti k:n hoidettavana olleet n. k. Naisyhdistyksen ja Sahlbergin rahastot seurakunnan diakonissakassan haltuun, ehdolla että rahastojen korot käytettäisiin diakonissan palkkaukseksi, mutta että pääomaan ei koskettaisi, niin kntk. 4/6 17, koska rahastojen siirrolle ei oltu saatu Senaatin vahvistusta, sekä niiden varat oli määrätty käytettäviksi taloudellisina ahdinkoaikoina erilaisiin tarkoituksiin, eikä seurakunta ollut varannut rahojen korkoa diakonissan palkaksi, vaan vuosi vuodelta liittänyt ne pääomiin, päätti palauttaa rahastot jälleen k:lle. Sittemmin 17/2 19 pitämässään kokouksessa Yläneen k:n knv. perusti kuntaan säästöpankin ja luovutti sen kantarahastoa ja alkutarpeita varten mainittujen rahastojen varat 2,719 mk. 25 p., mutta kokouksessa 21/3 21, koska Yläneen k:n kirkonkokous oli päättänyt ryhtyä oikeudenkäynnin kautta vaatimaan varoja takaisin k:lta ja siinä tarkoituksessa oli toimituttanut K:lle haasteen, päätti knv. suorittaa p. o. varat korkoineen takaisin seurak:lle, jättäen päätöksen teon siitä, mistä sanottuun suoritukseen tarvittavat rahat oli otettava, seuraavaan knv:n kokoukseen. Sittenkuin knv. seuraavassa 17/5 21 pidetyssä kokouksessa vielä oli siirtänyt asian ratkaisun toiseen tilaisuuteen, päättäen sitä ennen tiedustella k:n säästöpankin hallitukselta ynnä muilta sen virkailijoilta, mitenkä he suhtautuivat rahojen maksuun seurak:lle, knv. 18/7 21, ilman että vastausta sanottuun tiedusteluun sitä ennen oli esitetty, 7 äänellä 2 ääntä vastaan lopullisesti päätti, että useinmainittujen rahastojen suorittaminen seurak:lle oli tapahtuva k:n varoista; ja merkittiin kokouksessa laadittuun pöytäkirjaan, ei ainoastaan, että rahat jo oli maksettu seurak:lle ja sitä varten oli otettu laina, vaan myös, että knv:n 18 jäsenestä oli kokouksessa asiaa käsiteltäessä ollut saapuvilla 15, joista asian ratkaisuun eivät olleet ottaneet osaa yksi jäsen ilman mainittua syytä sekä 5 jäsentä, koska he kuuluivat osaksi säästöpankin isännistöön, osaksi sen hallitukseen.
Taloustirehtööri Frans Fredrik B. valitti Mh:lle ja esiintoi, että knv:n viimeksimainittu päätös oli sikäli oikeudellisesti väärä, että knv. oli päättänyt maksaa p. o. rahat k:n varoista sen sijaan, että sen olisi pitänyt ryhtyä vaatimaan rahoja takaisin säästöpankilta; että knv. ei ollut aikaisemmin päätöksensä mukaisesti vaatinut säästöpankin toimihenkilöiltä tietoa rahojen mahdollisesta maksamisesta säästöpankin varoista, eikä ollut tästä mitään muuta ilmoitusta saanutkaan kuin että knv:n jäsen ja säästöpankin hallituksen esimies V. S. oli knv:n kokouksessa ilmoittanut säästöpankin kieltäytyvän luovuttamasta rahoja k:lle; että kun knv:n kokouksessa oli huomautettu niiden valtuutettujen jäävillisyydestä asiassa, jotka kuuluivat säästöpankin isännistöön ja hallitukseen, oli knv:n puheenjohtaja tosin julistanut niin hyvin itsensä kuin valtuuston varapuheenjohtajan ja muut säästöpankin hallitukseen ja isännistöön kuuluneet valtuutetut esteellisiksi asiaa päättämään, mutta siitä huolimatta edelleenkin johtanut puhetta ja tehnyt äänestysehdotuksen; että knv., jossa tämän jälkeen oli ollut saapuvilla ainoastaan 10 äänestykseen oikeutettua, ei näin ollen enää ollut ollut täysilukuinen, eikä knv:lla sitä paitsi ollut ollut oikeutta p. a. rahaerän myöntämisellä ylittää k:lle hyväksyttyä tulo- ja menoarviota, sekä että knv:n mainitussa kokouksessa laadittu pöytäkirja oli sikäli virheellinen, että siitä ei näkynyt, mikä asiassa oli ollut vastaäänestyksenä, eikä myöskään maksettavaksi päätetyn rahamäärän suuruutta. Tämän vuoksi taloustirehtööri B. vaati, että knv:n päätös laittomana kumottaisiin. — Sittenkuin Yläneen k:n knv:n sitä tarkoitusta varten valitsema henkilö, edellämainittu V. S. oli k:n puolesta antanut selityksen, taloustirehtööri B., vastatessaan mainittuun selitykseen, huomautti m. m. että V. S:a ei oltu laillisesti valittu knv:n selityksenantajaksi, koska knv:n 29/4 21 pidetyssä kokouksessa, jossa V. S. oli tähän toimeen valittu, oli ollut saapuvilla ainoastaan 11 valtuutettua, jonka vuoksi taloustirehtööri B. vaati, että V. S:n antama selitys jätettäisiin huomioonottamatta.
Turun ja Porin l. Mh. 27/10 21: sen ohessa että taloustirehtööri B:n huomautukset siitä, että knv:n asiassa laatima pöytäkirja olisi virheellinen, ja että V. S. ei olisi ollut oikeutettu knv:n puolesta antamaan selitystä asiaan, hyljättiin, edellinen huomautus aiheettomana ja väite V. S:n valtuuden laillisuudesta, koska knv:n 29/4 21 pidetyssä kokouksessa, jossa V. S. oli valittu sanotun selityksen antamaan, oli, kokouksessa laaditun pöytäkirjan mukaan, ollut saapuvilla 14 valtuutettua eli siis, kun Yläneen k:ssa oli kaikkiaan 18 valtuutettua, laissa säädetty määrä, Mh katsoi, että ne knv:n jäsenet, jotka kuuluivat kunnan säästöpankin isännistöön ja hallitukseen, tosin olivat olleet esteellisiä ottamaan osaa p. o. asian ratkaisuun knv:ssa, mutta koska mainitut jäsenet eivät olleet äänillään myötävaikuttaneet knv:n päätöksen tekoon, vaan päinvastoin pidättäytyneet äänestämästä asiasta, ja knv:ssa, kun esteellisetkin jäsenet olivat 27/11 1917 annetun maalaiskuntain kunnallislain 23 §:n mukaan luettava saapuvilla olleiksi ja otettava huomioon knv:n päätöskelpoisuutta arvosteltaessa, siis oli ollut läsnä laissa vaadittu lukumäärä valtuutettuja, eikä oltu väitettykään, että äänestysesityksissä olisi virheitä tapahtunut, vaan päinvastoin oli käynyt selville, että se oli ollut selvä ja asianmukainen, eikä knv:n päätöstä voitu pitää laittomana senkään takia, että puheenjohtajana asiassa oli toiminut sellainen henkilö, joka oli ollut jäävillinen siitä päättämään; sentähden ja kun knv:n päätös ei myöskään ollut ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksen kanssa eikä knv. sitä tehdessään ollut mennyt toimivaltaansa ulommaksi, Mh hylkäsi valituksen.
Kho: sen ohessa että taloustirehtööri B:n väite siitä, että knv:n puheenjohtaja ja erinäiset jäsenet Yläneen k:n säästöpankin isännistön tai hallituksen jäseninä olisivat olleet esteelliset, puheenjohtaja kokoonkutsumaan knv:n edellämainittuja, 18/7 ja 29/8 21 pidettyjä kokouksia sekä johtamaan puhetta p. o. asiaa käsiteltäessä ja jäsenet ottamaan osaa saman asian käsittelemiseen, aiheettomina hylättiin ja Mh:n siitä antama lausunto poistettiin, katsoi Kho, että taloustirehtööri B. ei ollut esiintuonut syytä muuttaa Mh:n päätöstä, mikäli B:n k:n asiamiehenä Mh:n luona olleen V. S:n valtuutusta vastaan tekemä väite ja knv:n kokouksessa 18/7 21 tehdyn äänestysesityksen ja pöytäkirjan suhteen esittämät muistutukset oli hylätty. Mitä sitten itse asiaan tuli, niin koska knv:n vastasanotussa kokouksessaan tekemä päätös p. o. rahamäärän suorittamisesta Yläneen seurak:lle k:n varoista sisälsi määräyksen k:n varojen käyttämisestä sellaiseen tarkoitukseen, johon varoja, mikäli asiakirjoista oli havaittavissa, ei oltu varattu k:n 1921 vuoden menoarviossa, ja siis koski uuden määrärahan myöntämistä, sen vuoksi ja kun tämä päätös, jota ainoastaan 7 knv:n viimeksimainitussa kokouksessa läsnä olleista 15 jäsenestä oli kannattanut, ei oltu tehty sellaisella äänten enemmistöllä kuin säädettiin 27/11 1917 annetun maalaiskuntain kunnallislain 16 §:ssä, semmoisena kuin tämä lainpaikka oli laissa 27/3 1919,[1] eikä sanottu päätös siis ollut lainmukaisessa järjestyksessä tehty, Kho kumosi ja poisti knv:n p. o. päätöksen.
(Läsnä: K. S:m. — A. R. — A. K. — H. K. — I. A. — B. M. — L. K. — O. M.).
[Lähde: Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset 1923, Helsinki 1926, sivut 88–91, julkaistu korkeimman hallinto-oikeuden toimesta. Sukunimistä on tallennettu vain alkukirjain.]
Huomautukset[muokkaa]
- ↑ Lainkohdan alku kuuluu: Kun käsitellään kysymyksiä seuraavista asioista, vaaditaan päätöksen tekoon, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista valtuutetuista sitä kannattaa... (Laki 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun maalaiskuntain kunnallislain muuttamisesta, 27.3.1919/49, 16 §)
Lyhenteet[muokkaa]
- KHO, Kho = korkein hallinto-oikeus
- k:lle = kunnalle, k:lta = kunnalta, k:n = kunnan, k:ssa = kunnassa
- kntk. = kuntakokous
- knv. = kunnanvaltuusto, knv:lla = kunnanvaltuustolla, knv:n = kunnanvaltuuston, knv:ssa = kunnanvaltuustossa
- Mh = maaherra, Mh:lle = maaherralle, Mh:n = maaherran
- mk. = markkaa
- m. m. = muun muassa
- n. k. = niin kutsutun
- p. = penniä
- p. a. = puheenalaista
- p. o. = puheena olevaa, puheena olevan, puheena olevat
- seurak:lle = seurakunnalle, seurak:n = seurakunnan
- Turun ja Porin l. Mh. = Turun ja Porin läänin maaherra