Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kokouksen päätösvaltaisuudesta
Metallityömies Johan Oskar A:n ja kirjaltaja Wäinö M:n yhteinen valitus suojeluskunnalle kunnan varoista myönnettyä avustusta kosk. asiasta. Helsingin suojeluskunnan esikunnan anottua Helsingin kaupungin kpv:lta apurahaa suojeluskunnan voimassapitoon v. 1920, kp:n rahatoimikamari valtuustolle antamassaan lausunnossa esitti, että suojeluskunnan tarpeisiin käytettäviksi lausunnossa tarkemmin mainituilla ehdoilla myönnettäisiin valtuuston käyttövaroista miljoonan markan suuruinen apuraha. Valtuuston valmisteluvaliokunta ehdotti esitykseen suostuttavaksi. Asia oli esillä kpv:n kokouksessa 18/2 20, mutta jäi silloin ratkaisematta, koska toimitetussa äänestyksessä havaittiin, että valtuusto ei ollut päätösvaltainen. Kpv käsitteli sitten lopullisesti asian seur. maalisk. 17 p:nä, jolloin kpv, ensiksi äänestyksen jälkeen, päätettyä ratkaista asia yksinkertaisella äänten enemmistöllä, hyväksyi rahatoimikamarin edellä mainitun esityksen. – Johan Oskar A. ja Väinö M. valittivat Mh:lle ja esiintoivat, että valtuusto tehdessään edellä kerrotun päätöksen oli mennyt toimivaltaansa ulommaksi, koska niitä menoja, joiden suorittamiseen valtuusto oli myöntänyt varoja, ei voitu pitää kaupungin yhteisinä, eikä niihin niin ollen saatu käyttää kunnallisia varoja. Sen ohessa vljat huomauttivat valtuuston päätöstä vastaan, että se oli tehty laittomassa järjestyksessä, koska valtuusto sitä tehdessään ei ollut ollut päätösvaltainen ja koska päätöstä uuden ylimääräisen määrärahan myöntämisestä ei voitu tehdä, ellei vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olleista valtuutetuista sitä kannattanut. – Uudenmaan l. Mh 8/11 20: koska valtuuston kokouksessa 17/3 20 laaditusta pöytäkirjasta havaittiin, että p. o. asian käsittelyn aikana toimitetuissa erinäisissä äänestyksissä oli ollut saapuvilla päätösvaltainen määrä valtuuston koko jäsenluvusta, eikä vljien sitä pöytäkirjaa vastaan esiintuomia todistuksia, joista toinen oli poissaolleiksi väitettyjen itsensä antama, voitu katsoa todistusvoimaisiksi siitä, että asiaa lopullisesti ratkaistaessa, jota varten äänestystä ei oltu pyydetty, kaksikymmentäkuusi valtuutettua, kuten oli väitetty, olisi ollut kokouksesta poissa, sen vuoksi ja kun valtuusto ilman todettua kahden kolmanneksen äänten enemmistöä myöntäessään edellä kerrotun määrärahan valtuuston menosääntöön otetuista käyttövaroista ei ollut menetellyt lainvastaisesti, eikä päätöksellään muutenkaan mennyt toimivaltaansa ulommaksi, Mh, hyläten valituksen, vahvisti valtuuston päätöksen. – Kho (L. K. — B. M. — I. A. — A. K. — H. R.): Mh:n päätöksessä mainituilla perusteilla ja kun p. o. valtuustonkokouksen pöytäkirja ei osottanut kenenkään kokouksessa läsnä olleen valtuuston jäsenen pöytäkirjaan merkittäväksi ilmoittaneen kokouksesta poistuvansa, eikä muutoinkaan ollut tullut selvitetyksi, että niin suuri luku valtuuston jäseniä olisi kokouksesta poistunut ettei valtuusto asiaa ratkaistessaan ollut päätösvaltainen, jätti asian Mh:n päätöksenvaraan. (K. N., jonka lausuntoon H. K. yhtyi: koska asiassa oli käynyt selville, että asiaa kpv:n kokouksessa käsiteltäessä oli toimitetuissa äänestyksissä ollut saapuvilla päätösvaltainen lukumäärä valtuuston jäseniä, eikä oltu väitettykään että kukaan heistä olisi pöytäkirjaan tehtävää merkintää varten ilmoittanut olevansa estetty ottamasta osaa asian jatkuvaan käsittelyyn tai poistuvansa valtuuston kokouksesta, sen tähden ja kun asiaa ratkaistaessa ei oltu vaadittu äänestystä ja vasta sen jälkeen oli erästä myöhemmin esille tullutta asiaa käsiteltäessä toimeenpannun äänestyksen yhteydessä pöytäkirjan mukaan todettu valtuuston silloin saapuvilla olleiden jäsenten supistuneen riittämättömäksi, eikä siis se pöytäkirjasta ja asiakirjoihin liitetystä todistuksesta ilmenevä seikka, että jo ennen p. o. asian päättämistä oli havaittu useiden jäsenten poistuvan kokoushuoneesta, osottanut että asiaa kerrotuin tavoin ratkaistaessa olisi menetelty virheellisesti, K. N. jätti Mh:n päätöksen pysyväksi.)
[Lähde: Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset 1921, Helsinki 1923, julkaistu korkeimman hallinto-oikeuden toimesta. Asianosaisten sukunimistä on tallennettu vain alkukirjain.]
Lyhenteet[muokkaa]
- KHO, Kho = korkein hallinto-oikeus
- kosk. = koskevasta
- kp:n kaupungin
- kpv = kaupunginvaltuusto, kpv:n = kaupunginvaltuuston
- maalisk. = maaliskuun
- Mh = maaherra, Mh:lle = maaherralle, Mh:n = maaherran
- p:nä = päivänä
- p. o. = puheena olevan
- seur. = seuraavan
- Uudenmaan l. Mh = Uudenmaan läänin maaherra
- vljat = valittajat, vljien = valittajien