Korkeimman oikeuden päätös arpajaosta

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Marraskuun 14 päivänä 1921.
N:o 2912.
Pag.426 SD
1919.


K O R K E I M M A N   O I K E U D E N   päätös valitukseen, jonka Jääsken pitäjässä sijaitsevalla Laukkalan yksinäistilalla asuvat talollinen Matti Engelbert Pa. ja alaikäisen talollisenpojan Eino Vilhelm Pa:n uskottu mies talollinen Pekka O. yhteisesti ovat tehneet Viipurin hovioikeuden 11 päivänä maaliskuuta 1919 antamasta päätöksestä lainhuudatusasiassa: Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1921.

Korkein oikeus on itsellensä esittelyttänyt asiaan kuuluvat kirjat ja niistä saanut tietää seuraavaa:

Matti Engelbert Pa. ja Pekka O. ovat Jääsken pitäjän käräjäkunnan kihlakunnanoikeudessa anoneet ensimmäistä lainhuutoa Matti Engelbert ja Eino Vilhelm Pa:lle 12/27 osaan perintötilaa R.N:o 111, kooltaan 0,2500 yllämainittua Laukkalan maakirjataloa ja veroltaan 0,3175 manttaalia, jonka tilan he olivat saaneet omakseen siten että he olivat kumpikin perineet äidiltään Anna Matintytär Pa:lta 2/27 osaa, saaneet 8 päivänä lokakuuta 1918 tehdyllä lahjakirjalla isältään Heikki Vilhelm Pa:lta kumpikin 2/27 osaa ja ostaneet äskensanottuna päivänä tehdyillä kahdella kauppakirjalla sisariltaan Anna Vilhelmiina S:ltä ja Hilma Maria N:ltä sekä näiden miehiltä Antti S:ltä ja Antti N:ltä mainittujen sisariensa äidiltään perimät 4/27 osaa puheenaolevasta tilasta.

Kihlakunnanoikeus on 25 päivänä lokakuuta 1918 julistetussa päätöksessä antanut lausunnon asiasta: ja koska Anna Pa:n jälkeen 24 päivänä syyskuuta 1916 ja 8 päivänä lokakuuta 1918 pidetyissä perinnönjakotoimituksissa ei oltu jaettu kaikkea Anna Pa:n jäämistöä eikä jakoa oltu toimitettu arpomalla, vaikka Eino Vilhelm Pa. vielä oli alaikäinen, joten mainittua jakoa ei oltu toimitettu siinä järjestyksessä kuin perintökaaren 12 luvun 4§:ssä säädettiin, sen vuoksi ja kun mitään laillista perinnönjakoa Anna Pa:n jälkeen ei niinmuodoin oltu pidetty eikä siis selvitetty, kuinka suuret osat kysymyksessä olevasta tilasta Matti Engelbert ja Eino Vilhelm Pa. sekä Anna Vilhelmiina S. ja Hilma Maria N. tulivat saamaan perintönä Anna Pa:lta, kihlakunnanoikeus on evännyt anotun lainhuudon.

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Matti Engelbert Pa. ja Pekka O. olivat valittamalla saattaneet asian, on puheenalaisella päätöksellä jättänyt sen kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan.

Hovioikeuden päätökseen Matti Engelbert Pa. ja Pekka O. ovat anoneet muutosta.

Korkein oikeus on tutkinut tämän jutun ja katsoo tosin selvitetyksi, että edellämainitussa jakotoimituksissa pesän irtain omaisuus on jätetty toistaiseksi jakamatta ja jakoon otettu ainoastaan kiinteä omaisuus, josta pesän osakkaille on jaettu kullekin määrätty osalukunsa arpomista toimittamatta: mutta koska Pekka O:lla Eino Vilhelm Pa:n uskottuna miehenä lain mukaan on ollut valta Anna Pa:n kuolinpesän osakasten kanssa sopia, kuten on tapahtunutkin, siitä että jako toimitetaan erikseen pesän kiinteistöstä, eikä vain osaluvuttain määrättyjen kiinteistöosuuksien arpomisella olisi ollut merkitystä, sentähden ja kun kihlakunnanoikeuden näin ollen ei olisi pitänyt mainitsemillaan perusteilla evätä pyydettyä lainhuutoa, Korkein oikeus harkitsee oikeaksi, kumoten oikeuksien päätökset, palauttaa asian kihlakunnanoikeuteen, jonka tulee ilmoitettaessa ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen ja siinä laillisesti menetellä. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.


KORKEIN OIKEUS:
Julius Grotenfelt
Julian Serlachius     John Nordgren
Väinö Hirvinen     Vilhelm Blåfield
F. A. Pehkonen     N. Hj. Neovius
Walter Andersin     Alfred Sarva
Harald Bäckström           .


[epäselvä nimikirjoitus]


Lähde[muokkaa]

  • Kansallisarkistossa oleva korkeimman oikeuden päätöstaltio 14.11.1921, mikrofilmirulla KKO 7.

Huomautukset[muokkaa]

  • Asianosaisten sukunimestä on tallennettu vain alkukirjaimet. Alkuperäisessä lähteessä nimet ovat kokonaisina.