Siirry sisältöön

Kosken partaalla

Wikiaineistosta
Kosken partaalla

Kirjoittanut Kaarlo Kramsu


Illalla kerran mielin murheisin
Mä kosken partahalla katselin,
Kuink’ aallot, yhä uudet, voimakkaina,
Toistensa kanssa kilpailivat aina.
Niin voimakkaasti huminansa soi,
Kuin vapahitten ääni yksin voi.
Riemuiten kulkivat he polkuansa,
Ja sanat nää mä kuulin pauhussansa:
”Eteenpäin käyvät lapset Wellamon,
Eik’ estä heitä käsi kohtalon:
Ei kadota se koskaan onneansa,
Ken vangita ei anna sieluansa.”
”Kuin me, te ihmislapset riemuiten
Eteenpäin kulkisitte onnehen,
Jos voimanne te kerran tuntisitte
Ja kahlehitta käydä tohtisitte.”


Lähde: Kramsu, Kaarlo 1887: Runoelmia. Werner Söderström, Porvoo.