Koskenlaskijan laulu

Wikiaineistosta
Koskenlaskijan laulu

Kirjoittanut Valde Wikman


Koskien kuohussa venheeni vento
keikkuen, kiikkuen kiitää.
Ja kotia tullessa heilani hento
laulaen luokseni liitää.
Hei! Mitä siis huolin mä koskien Kalle
muuta kuin laulan ja lasken:
Hali-tuli tili-tali tuli-jali-jallaa
»Kintisen» kiljuvan kosken.
»Väärän» väylällä venheeni vento
kiviset louhikot väistää.
Ja murhemielen mun heilani hento
poveltani poies säistää.
Hei! Mitä siis huolin mä koskien Kalle
muuta kuin laulan ja lasken:
Hali-tuli tili-tali tui-jai-jallaa
Kemijoen kuohuvan kosken.
Kaikki nuo kosken mun venheeni vento
pienessä hetkessä pistää.
Ja laulaa, vaan laulaa mun heilani hento
ja muusta ei huoli mistään.
Hei! Mitä siis huolin mä koskien Kalle
muuta kuin laulan ja lasken:
Hali-tuli tili-tali tuli-jali-jallaa
»Valkoisen» vaahtovan kosken.
Aika mun venheeni virma ja vento
kuohujen keskellä kulkee.
Ja aina mun heilani hellä ja hento
leikkiä laskea julkee.
Hei! Mitä siis huolin1 mä koskien Kalle
muuta kuin laulan ja lasken:
Hali-tuli tili-tali tuli-jali-jallaa
»Usmanan» ulvovan kosken.

1928


Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.