Kotimäellä

Kotimäellä. Kirjoittanut Karl Adolf Kovero

On kotimäellä aamu

Ja aurinko nousullaan.

Se honkain latvat kultaan

Ja lammit luo hopeaan.

Niin kauniiks kaikki tuntuu,

Kun luonto taas heräjää.

Ja lintuset ilman ne laulaa

Ja päivää tervehtää.

Niin aamu ol’ ihana, kaunis,

Kun karjoa paimensin,

Ja riemua rintan täynnä

Mä nurmella leikkielin.

Kyll’ aurinko viel’ on sama,

Mäki, lammit on loistossa –

Minä vaan sama en ole enää

Kuin lapsena paimenna.

1890.

Lähde: Kovero, K. A. 1899: Kyhäelmiä I.: muutamia muistoja kokosi K. A. Kovero. Jyväskylä.