Kotkansiivin

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kotkansiivin.

Kirjoittanut Immi Hellén


Hän kantanut on mua kotkansiivin
ain’ asti hetkestä, kun ensi kerran
pien’ hento lapsi näki päivänvalon,
mun Isän armas, Kuninkaani, Herran.
Hän kantanut on mua kotkansiivin.
Hän yhä kotkansiivin mua kantaa,
maan murenista korkealle nostaa.
Ma lepään tyynnä Hänen turvissansa,
ja harhapolkujenkin pimennosta
Hän yhä kotkansiivin mua kantaa.
Hän kotkansiivin kerran kantaa mun
päin ikikirkkauden kukkuloita,
kun isänkotini mun siellä on.
Päin taivaallisen valon valkamoita
Hän kotkansiivin kerran kantaa mun.

1927.


Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.