Kovaäänisen vastike
| Kovaäänisen vastike Kirjoittanut tuntematon; nimimerkit K. K. M., J. A. K., ”Junailija y. m. sanojen seppo” ja M. S. |
| Yleisönosastokirjoituksia. |
T. l. 30. numerossa ehdottaa hra K. R. S., että »kovaäänisen» sijasta otettaisiin käytäntöön »äänikkö». Tämä sana kuuluu »hätikkö»-sanan tyyppiin, eikä sovellu. Sen sijaan en voisi kääntää kovaäänistä »kulttuurikielistä» suomeen muulla sanalla kuin »kaiutin», jolloin se liittyy »heristin», »soitin» j. n. e. tyyppiin sekä kuuluu todelliseen kieleen niin muodon kuin sisällönkin eli käsitteen puolesta. Ehdotan sitä käytäntöön.
K. K. M.
Koska radio-kovaäänisestä on ollut palstoillanne kirjoituksia tuon nimen muuttamisesta soveliaammaksi tarkoitukseensa, rohkenisin viitata mielestäni sopivaan nimitykseen sille. Tarkoitan »kaiuttaa»-verbin verbaalinominimuodon »kaiuke» käyttämistä siihen. Puuttuuko sanalta sointua tai tarkoituksenmukaisuutta?
J. A. K.
”Kovaäänisestä” virinneessä keskustelussa on ehdotettu ”ämyrin” tilalle: „äänikkö” ja „äänentäjä”. Lyhennysopin kannalta katsottuna, mikä nykyisin jo pitäisi ottaa huomioon, ei ”kovaääninen” lyhenisi paljoakaan, jos sen tilalle hyväksyttäisiin esim. ”äänentäjä”. Rohkenen siis ehdottaa vielä uuden, lyhimmän muodon yllä esitettyyn tarkoitukseen: ”äänö!” -- ”Ääniö” jäisi vielä gramofoonin suomalaiseksi vastineeksi.
Junailija y. m. sanojen seppo.
Radion tullessa yleisemmäksi on päässämme askarrellut ajatus keksiä tälle suomalainen nimitys, ja varsinkin ”kovaääniselle” onnistuneempi. Onpa „ämyriä” jo jonkunverran käytettykin. Huonolle ”ämyrille” se kai sopiikin, ja huonolle radiolle sopisi vaikka ”rämyri”.
Eikö esim. ”ääntäjä” sopisi nimeksi ”kovaäänis-rämyrille” ja radiolle ”saattio”? Saattio muistuttaisi vieraskielistä radiota ja vastaisi ainakin osaksi tarkoitettua käsitettä, se kun saattaa äänen ja ”tulevaisuudenkuvat” paikkakunnalta toiselle. Mikään ”kiva” nimitys tämä kyllä ei ole. Mutta kun asiasta keskustellaan, löytynee ehkä sellainen, kun ei hätäillä. Ehdotettu „raiku” olisi vähän sitä, mutta ei vastaa niitä ”tulevaisuudenkuvia”.
M. S.
Lähde: Kovaäänisen vastike. Helsingin Sanomat, 10.2.1928, nro 40, s. 10. Kansalliskirjasto.